perjantai 26. kesäkuuta 2015

Puikkoja ja koukkuja

Ikuisuudelta tuntuneen ajanjakson jälkeen olen löytäny itseni taas puikkojen ja virkkuukoukun äärestä. Aikanaan ollessani harjoittelun kautta synnärillä näytteiden haussa, näin yhdellä vauvalla aivan ihanan pienen isoäidinneliöistä virkatun peiton. Eipä ole siis yllätys, että nyt kun hetki on ajankohtainen, päätin tehdä omalleni vastaavanlaisen. Tosin en niin värikästä, vaan ajattelin pysyä näissä beigen ja ruskean sävyissä, joihin olen pääasiassa tässä neutraaliudessa niin kovasti kiintynyt. 

Peiton aloitukseen piti tietenkin tehdä mallikappaleita värien päättämiseksi. Aluksi ajatuksena oli luonnonvalkoinen, keltainen ja beige, mutta jostain syystä en saanut niistä mieleistä yhdistelmää. Laittaisin kuvia mallikappaleista, mutta suurin osa niistä on kissojen leikkien kautta eksynyt ties minne sohvan väliin. Lopulliseksi väriyhdistelmäksi muodostui luonnonvalkoinen, beige (kaura) ja ruskea. Minun silmääni ainakin tuo kovasti miellyttää. Saas nähdä miltä se näyttää kun se valmistuu kokonaan. Lanka on Novitan 7 Veljestä, jonka olen ennenkin todennut varsin oivalliseksi peitto- ja isoäidinneliölangaksi. Lanka on lämmin ja pitää hyvin muotonsa, jopa aiemmin tekemässäni isossa peitossa.


Toinen tämän hetken työn alla oleva tekele on toukkapussi. En oikeen missään kohtaa ollut niin kauhean innoissani ajatuksesta, mutta niistä puhutaan niin paljon, että pakko kai se käsityöihmisen on vauvalleen toukkapussi tehdä. En innostunut yhtään tavallisesta resori-kuosista, joten halusin jotain omaa ja hieman erilaista. En ole ikinä elämässäni kutonut ennen palmikkoa, joten tuleepahan sekin tehtyä. Eteen teen kaksi suurempaa palmikkoa ja reunoille kuvassa näkyvää, mitä ikinä sitten liekään kuviointia. Jälkeenpäin ajateltuna noita palmikkojen välissä ja reunoilla olevia nurjia silmukoita voisi olla vähemmän, mutta olkoon tämä nyt vaikka harjoittelukappale ja katsoo jaksaako koskaan toista tehdä. Pelkän resorin kutominen on kaiken lisäksi ihan tajuttoman tylsää, joten palmikoissa on edes jotain laskemista. Hyvin yksinkertainen tuo kuosi kyllä on, mutta pääntien toteuttaminen vaatii vielä hieman pohdintaa, että saan siitä halutunlaisen. Ongelmia hieman tuottaa se, etten tiedä minkälaisen siitä haluaisin.

Edestä.

Sivulta.
Mallin kehittelin itse, mutta ideoita toki hain googlesta ja facebookin toukkapussi-ryhmästä. Langaksi valikoitui Novitan Viivi - 100% akryylilanka, jota löysin lankakätköistä kaksi kerää. Sopii toivoa, että se riittää. Puikkoina on 40 cm pitkät pyöröpuikot 6:sen puikoilla. Löytyi oikeen oikean kokoiset bambupuikot, vaikka yleensä suosin Knit Pron Symphonie:ta. Kaikki langat on valittu sen mukaan mitä lankavarastosta löytyy, sillä lankavarastot vievät yhtä paljon tilaa kun vaatteet makuuhuoneen kaapistossa, joten pyrin nyt olemaan ostamatta enää uusia. Kyllä ne Novitan sivut kieltämättä aika paljon houkutteli, kun lanka- ja värivaihtoehtoja selasin, Lankamaailmaan en uskaltanut edes mennä. Ellei muuta niin ainakin tuo akryylilanka on ihanan pehmeää ja kutosen puikoilla kutoessa työhön ei uppoa ikuisuutta. En kyllä ikinä alkaisi tätä toukkapussia millään 3-4 puikoilla edes tekemään. 

Nyt taas telkku auki ja puikot käteen. Vitsi kun kutominen tuntuu kivalta, vaikka kesällä yleensä käsityöt jää aina tauolle. Ehkä se on tuo harmaa ilma...

2 kommenttia:

  1. Ihania tekeleitä on siellä syntymässä! Itse en osaa neuloa tai virkata yhtään mitään, mutta onneksi äitini hoitaa tämän puolen.. Sieltä on tulossa pari erilaista vilttiä/peittoa, toukkapussia ja jotain se höpisi turvakaukalon lämpöpussistakin tuossa jo! Ja eiköhän sieltä pieniä sukkia ja tumppujakin vielä ole tulossa. Ja villapaita ja pipo jo saatiinkin :D Että eiköhän meidän vauvalla tule tarpeeksi olemaan kanssa kaikenlaista neulottua/virkattua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En mäkään osannu neuloa tai virkata yhtään vielä 3 vuotta sitten. :D ompa teille tulossa sitten paljon kaikkea! Kiva kun on joku kun tekee! :)

      Poista