Hei hei, mitä kuuluu!?

Meidän ihana naapuri ajaa meidän etupihan pikkunurmikon aina kun ajaa myös omansa. Oli kuulemma aikaisemmin ajanut meidän toisen puolen naapurinkin, mutta naapurin täti oli alkanut valittaa, kun hänen apilansa vai mitkä lie oli ajettu. Tästä syystä meidän etupihan raja näyttää tältä:

Isännän työsuhdeautossa on avaimeton käynnistys. Voin kertoa, että on sitten ehkä maailman epäkäytönnöllisin keksintö! Avaimet pitää kuitenkin olla autossa mukana ja ovet aukeaa ja menee lukkoon avaimesta, joten se kulkee ihan yhtäläin mukana, mutta sillä ei ole autossa vaan mitään omaa paikkaa. Tästä syystä saat aina olla kaivamassa niitä avaimia taskusta, tuplasti niin paljon kun normaalisti. Kävi meillä kerran niinkin, että avaimet oli Isännän taskussa ja minä ajoin (koska sillä ei ole merkitystä missä avaimet on, kunhan on autossa) ja Isäntä lähti hakemaan kaupasta jotain. Auto alkoi huutaa että avain on poistunut autosta ja minä tietenkin paniikissa sen huutavan auton kanssa, että mitäs nyt tapahtuu. Tiedoksenne se varoitusääni on todella rasittava, mutta auto ei ilmeisesti sammu, vaikka avain poistuisikin autosta. Kaikesta huolimatta kannatan kyllä sellaista vanhanaikaista systeemiä, jossa se avain laitetaan sinne auton lukkoon auton käynnistämiseksi.

Sellaiset tiukat nyt muotia olevat tiukat trikoopökät julkisesti on yhtä nolot kun leggins as pants.

Isännän mukaan Sveitsissä ei voi olla erilaista pistorasiaa, koska "Sveitsihän on EU:ssa". Tästä syystä asiaa oli turha edes selvittää. Laitan nyt tiedoksenne ja vaikka ihan vaan mielenkiinnosta teille asiasta selvityksen, jonka ansiosta allekirjoittanut pääsi taas sanomaan "I told you so".

Kuva on täältä.

Palatessani töihin, mun työpiste oli annettu mun sijaiselle. Mun tietokone, pöytä, kirjoitusvälineet ja kaikki. Koska jään parin kuukauden päästä äitiyslomalle, arvatkaas kuka sai väliaikaisen tietokoneen ja hakea itselleen uudet kaikki välineet. Vanha tuttu sanonta pitää paikkansa: joka perseensä nostaa se paikkansa menettää.

Me myytiin meidän Pasodoble (auto)! Nyt hakusessa on joku pieni kauppakassi, jonka kanssa voisin rullailla asioilla, töissä ja ajella jonkun ajan päästä mahdollisesti vauvan kanssa. Jos jollain on hyvä, pieni ja edullinen kauppakassi tiedossa, viestiä saa laittaa! 

Tiesittekö, että ajaessanne autolla ja mennessänne tankille siitä pienestä bensamittarin kuvasta siinä mittaristossa näkee, kummalla puolella auton tankki on? Ihan oikeesti, tarkistakaa vaikka! Auton tankki on sillä puolella autoa, kummalla puolella se bensamittarin letku on siinä bensamittari-merkissä. Not kidding!

Pesin Dublinin tuliaiset. Siis vauvanvaatteet. Pesin samalla kaikki muut vauvanvaatteet mitä on uutena ostettu. Kauhea kun ne oli pieniä ja niitä oli niin hassu ripustella! Tapojeni vastaisesti Tunnollisesti käänsin kaikki pikku vaatteet väärin päin pesua varten ja ihan käsittämätöntä kuinka pienet jonkun kädet voi olla! Niistä kädenaukoista ei meinannut saada sormia läpi, että saisi ne käännetty!

Aika vaaleaa.

Olen luonut blogille oman sähköpostiosoitteen, mutta se pitäisi saada tuunattua tänne blogiin. Suunnitteilla oli vaikka mitä muutoksia, mutta kun olen koko ajan menossa! Miten yhtäkkiä kotierakosta tuli jatkuvasti pää kainalossa juokseva puolipallo? 

En stressaa oikeen mistään. En tiedä johtuuko se raskaushormoneista vai mistä, mutta jostain syystä minua ei stressaa oikeastaan mikään. Meillä on niin paljon kaikkea meneillään ja niin paljon asioita auki (mun koulu (?), muutto (?), vauvan syntymä ja se missä se mahtaa tapahtua, Isännän jatkuvat poissaolot yms.) että kaikki muut tuntuvat kauhistelevan tätä asia- ja tapahtumapaljoutta enemmän kun minä itse. Jotenkin luotan siihen että asioilla on tapana järjestyä. Isäntä tunnetusti ei stressaa ikinä yhtään mistään, joten sekin on vaan tyytyväinen ainakin tällä hetkellä kotona odottavaan viilipyttyyn. 

Olen ehkä hieman poikkeava odottaja, mutta minua ei ahdista tai ärsytä (ainakaan vielä) yhtään ihmisten kommentit pyöreydestäni, mahastani tai vitsailut raskaushormoneista tai muista. Mahaa saa kyllä tulla jopa koskemaan, ei häiritse yhtään kunhan koskettelija ei höngi naamaan, hyi! Lisäksi en osaa yhtään stressata painostani. Olin hyvin tietoinen tähän touhuun lähtiessäni, että paino tulee nousemaan, joten en osaa yhtään kammoksua neuvolapunnituksia ja kotona en edes käy vaa'alla.

Olen ostanut kotisokeria (karvanpoistoon) Life-myymälästä ja vastikää kuulin, että sitä voi tehdä kotonakin! Ihan vaan sokeria keittämällä. Ohjeita löytyy kuulemma netistä.

Kaikille syntyy poika. Siis oikeasti ihan tajuttomasti poikia syntyy tänä vuonna. Saas nähdä mikä kumpi meille tulee!

Tänään meidän pihaan tulee jätskiauto!!!!!!