tiistai 9. kesäkuuta 2015

Rv 27

Kauhean nopeasti se 30 viikkoa lähestyy! Juuri hetki sitten olin viikolla 13 ja odotin kuumeisesti 20 rikkoutumista ja tässä sitä jo mennään!

Tällä viikolla oli neuvolalääkäri. Eipä siellä mitään tavallisesta neuvolasta poikkeavaa ollut, ainut että hoitajan lisäksi paikalla oli lääkäri. Lääkäri oli oikein mukava nuori nainen. Hämmentävää oli se, että hän kysyi kysymyksen, katsoi minua silmiin pää hieman vinossa ja odotti täysin rauhallisena ja keskeyttämättä vastaustani. Mitä ihmettä? En ole vastaavanlaisen lääkärin vastaanotolla ollut sitten varmaan lapsuusaikojen korvalääkärin, Esa Laurikaisen! Muutenkin voin kyllä omasta kokemuksestani erittäin lämpimästi suositella Pansion neuvolaa! Kaikki hoitajat niin mukavia ja tuo lääkärikin vielä!

Ajattelin nyt mainita muutamia asioita, jotka on aiemmissa kirjoituksissa ehkä jäänyt mainitsematta. Ensinnäkin, minulla on paljon luomia. Nyt raskauden aikana niitä on tullut tuhottomasti lisää ja lisäksi on tullut sellaisia kummallisia vaaleita ihon värisiä luomentapaisia muutoksia, ihan tuhottomasti! Pääasiassa näitä ihomuutoksia on tullut kaulaan ja rintoihin. Toiseksi, minulle on tullut sellaisia pieniä punaisia kutisevia laikkuja iholle. Näin ihovammaisena en aluksi kiinnittänyt juurikaan huomiota, mutta toisin kuin yleensä, perusvoide ei poista kutinaa. Myöskään kortisonivoide ei auta. Ei auta kuin koittaa vaan olla raapimatta.

Lääkärikäynnillä tarkistettiin pissasta proteiinit ja glukoosi, verenpaine ja paino, kuten joka ainoalla neuvolakäynnillä. Verenpaineet oli 116/62 ja ne on pysynyt hyvin tasaisena koko ajan. Joka kerta niitä paineita jaksetaan kehua, eli ilmeisesti ne on ihan hyvät. Paino oli jo noussut kilon verran yli lähtöpainon, eli ihan hyvältä näyttää siltäki saralta. Pissakin on ollut aina puhdas. Lisäksi lääkäri kyseli supistuksista, turvotuksista ja jaksamisesta töissä. Oli jopa vähän ihmeissään kun mitään supistuksia ei ole ollut, turvotuksia en ole ainakaan huomannut ja töissäkin jaksan mainiosti. Eipä siis mitään valittamista. Noista iholaikuista ja luomista kysyin, mutta ei oikeen osannut sanoa niistä mitään. Hoitaja meinasi, että jotkut naiset saavat "luomien tapaisia muutoksia", jotka katoavat usein imetyksen jälkeen. Saas nähdä miten näiden käy. Sen aiemminkin mainitsemani pistävän vatsakivun lääkäri arveli johtuvan jostain venymisestä ja käski tietenkin pyrkiä välttelemään kipua. Käytännössä kivun vältteleminenhän on ihan mahdotonta, mutta toki täytyy kehoaan kuunnella.

Liikkeistä kysyttiin toki myös. Liikkeet on muuttunut aika paljon tässä viimisen kahden viikon aikana ja ovatkin nykyään enemmänkin muljahtelevia kuin aiemmanlaisia töksähteleviä johtuen siitä vauvan kasvusta ja tilan vähenemisestä. Ensimmäistä kertaa mitattiin myös sf-mitta, eli pituus kohdun korkeimmasta kohdasta häpyluuhun. Se oli 24 cm ja tutkiessani neuvolakortista löytyvää sf-mittakäyrää, totesin sen olevan juurikin prikulleen keskikäyrällä. Siinä kohtua tunnustellessa lääkärin piti odotella hetki, jotta kaveri rauhottuu kohdussa saadakseen sf-mitan mitattua, kaveri kun heilui niin paljon että kohdun yläosa liikkui kuulemma usealla sentillä.

Tavalliseen tapaan kuunneltiin myös sydänäänet, jotka ovat pysyneet aiemmanlaisina ja pyörivät vieläkin siinä 150 molemmin puolin. Siinä kun lääkäri painoi anturin vatsalle, kaveri osoitti heti mieltään hänen reviirilleen tunkeutumisesta ja alkoi potkia anturia. Lääkäriäkin naurutti kun eräs niin sitkeästi puolusti valtakuntaansa.

Siellä hän siis edelleen on ja kaikki vaikuttaisi olevan mainiosti!

Mahan rasvailussa ja raskausarpien ennaltaehkäisy-yrityksessä olen siirtynyt seuraavalle asteelle, sillä iho on selkeästi alkanut kiristämään jo pikkuhiljaa ja pelkkä iltaisin rasvailu ei riitä pitämään ihoa kosteana. En löytänyt mistään haluamaani mahatuubia, joten ostin Dublinista Primarkista kaksi eri kokoista tuubitoppia (2 e/kpl). Nykyään aina iltaisin rasvaan mahan niin, että hieron sitä rasvaa (The Body Shopin kaakaovoi ja Burt's Bees Mama Bee Belly Butter) ylimäärin kunnes se on osittain imeytynyt (n. 5-10 min) ja vedän sen tuubitopin yöksi siihen mahan päälle. Ihan törkeän näppärää ja mahan iho pysyy selkeästi kosteana koko päivän, vaikka siis tietenkin otan sen tuubitopin aamulla pois. Tuloksista voin raportoida sitten joskus synnytyksen jälkeen!

2 kommenttia: