Dublin

Minkäslainen oli Dublin? Dublinissa sää on jatkuvasti epävakainen. Aurinko paistaa ja välillä tulee sadekuuroja ja ilmeisesti se on ihan normaalia. Siellä on myös ympäri vuoden vihreää. Auringon paistaessa on ihanan lämmintä, mutta kylmä vyöryy tilalle heti kun aurinko menee pilven taakse ja pilviä siellä riittää. Yleisesti ottaen on aika tosi kylmä. Illat ja yöt on kylmiä, lämmitys ilmeisesti yliarvostettua ja jatkuvasti ikkuna tai ovi on auki ja tuuletetaan, jotta ilma pääsisi kosteuden vuoksi kiertämään. Myöhemmin kesällä voi kuulemma tulla oikeen tosi lämpimiä päiviä, mutta tällaista se kuulemma yleensä on. Kylmästä ilmasta ja ajoittain jäätävästä tuulesta huolimatta porukka kulkee tällä T-paidoissa ja shortseissa. Itse harmittelin kun en ottanut villapaitaa mukaan, että aika sitkeitä kavereita täytyy sanoa. Hinnat liikkuu pitkälti samoissa kun Suomessa, toki jotain esimerkiksi vaatteita saa hieman halvemmalla ja jotkut asiat, kuten tupakka on (vielä ainakin) huomattavasti Suomea kalliimpaa. Liikenne on vasemmanpuoleinen ja katsoinkin aina väärään suuntaan ylittäessäni tietä. Myös bussiin nouseminen on hämmästyttävää kun noustaan väärältä puolen tietä.

Dublinin keskustassa on Trinity college, joka on siis super vanha Dublinin yliopisto ja on vähän kuin oma pieni kylänsä Dublinin sisällä. Siellä oli paljon yliopistorakennuksia, urheilukentät ja kaikki muut mitä yliopistokampukseen vaan voi kuulua rajattu aitojen sisään. Yhdellä nurmikentällä oli käynnissä krikettipeli, joka oli ehkä tylsintä seurattavaa ikinä. Joku yritti kaataa tikkuja pallolla ja toinen suojasi tikkuja ja jotain juoksuja sai jostain ja ilmeisesti peli kestää koko päivän. Tylsyys saattoi johtua osittain myös ymmärtämättömyydestäni peliä kohtaan. Kävi myös ilmi, että Irlannin toinen virallinen kieli on iiri alkuperäisasukkaat olivat kelttejä.

Trinity college

Trinity college

Ohjeistuksia englanniksi ja iiriksi

Krikettiä

Trinity college

Trinity college

Trinity college

Yksi ilta käytiin katsomassa vinttikoirien juoksukilpailuja. Varattiin pöytä ja seurattiin juoksuja mukavasti sisätiloista samalla syöden. Oli kyllä hauskaa, vaikka kaikki vetomme menikin ihan pepulleen! Idea oli hyvin samanlainen kuin Suomessa raveissa, mutta kentällä juoksivat vinttikoirat mekaanisen pupun perässä. Yksi kierros kesti noin 30 sekuntia ja tauot juoksujen välissä olivat jotain 15 minuutin luokkaa. Oli todella hauska kokemus ja suosittelen kyllä kaikille, vaikka koirat ei kauheasti kiinnostaisikaan.

Koirarataa

Kerrointaulu

Tulostaulu

Lähtöboksit

Lähtö. Kamera ei ihan ehtiny tarkentamaan.

Keskustassa on Temple Bar niminen alue, joka on alkuperäisen "the Temple bar:n" ympärille muodostunut baarialue ja on siis täynnä pubeja. Paikalliseen pubikulttuuriin kuuluu oluet, siiderit ja livemusiikki, joka joissain pubeissa soi päiväsaikaankin. Pubeja on myös mitä erikoisimmissa paikoissa, kuten kirkossa. Ilmeisesti seurakunnalla ja paikallisella kirkolla ei ole varaa ylläpitää kaikkia lukemattomia alueen kirkkoja, joten osa niistä on myyty ja jotkut kirkot on päässyt hieman toisenlaiseen käyttöön.

Kirkkobaarin urut

Takaseinällä oli kymmenen käskyä

Kirkkobaari

Se paikallinen majapaikassa hengaileva kissa on aika jännä tapaus. Selkeästi hänestä ei ole juurikaan pidetty huolta, sillä kyljessä on aika mahtavan kokoinen arpi ja hännän päästä puuttuu pala häntää niin, että pelkkä hännän luu törröttää viimeisen parin sentin matkalta. Kaikki naarmut on kyllä parantuneet, kissa on elinvoimainen, mutta eläinlääkärissä tuo häntä olisi kyllä hoidettu niin, ettei sitä luuta oltaisi jätetty töröttämään. Kissa on kuitenkin ihan tajuttoman sympaattinen ja sosiaalinen tapaus! Se ei vahingossakaan raavi tai ärähtele vaikka Isäntäkin sitä nostelee ja nukkui joka yö sohvalla peittoni päällä. Isäntä olisi ollut valmis salakuljettamaan sen Suomeen kaveriksi Mindylle ja Mufasalle.

Kissa

Viimeisenä päivänä käytiin vielä kaupungin ulkopuolella Howth:ssa kävelemässä. Paikan päälle pääsi kätevästi junalla. Keli oli tuulinen ja melko kylmä ja pistävä kipu oikealla alavatsassa vaivasi vähän väliä. Maisemat oli upeat ja ulkoilma kuitenkin virkistävää. Satunnaisia sadekuuroja osui kohdalle, mutta muutaman kilometrin patikoinnin ajan säästyttiin kuivana. Syömässä käytiin paikallisessa Pubissa, jossa minä söin melko kuivan purilaisen ja Isäntä melko mauttoman "seafood platterin".

Rantsu ja laskuvesi

Purjepaatteja ja harmaa taivas.

 

Näköalanyppylä 

Naapurituristit, joilla oli selfie-kepit. Meillä ei ollu.

Ranta, laskuvesi ja Isäntä potkimassa kiviä.

Joka päivä käytiin ulkona syömässä, mutta ruokansa puolesta Dublin ei varsinaisesti säväyttänyt. Kalaruuat oli jokseenkin mauttomia tai ylikypsiä, burgerit aika kuivia ja pizza ja pasta aika tavallista. Parhaat pöperöt saatiin sillon kun ruokaa valmistettiin kaverin luona ja reissun makuelämys oli sen viimeinen päivällinen: nakkikeitto Isännän vanhempien luona hakiessamme kissat hoidosta.

Kaiken kaikkiaan oli oikeen kiva reissu ja hauskaa oli! Loma tuli tarpeeseen ja yhteinen aika Isännän kanssa oli tähän elämänvaiheeseen todella arvokasta. Kuten monen muun tutun ja tutun tutun, myös meidän "viimeinen yhteinen reissu ennen vauvaa" oli Dubliniin. Näin oluen ystävänä olisi voinut jokunen Guinness maistua vallan mainiolta ellei olisi pitänyt pitäytyä moisesta, mutta ostettiin sentään vauvalle Guinness-aiheiset peppupyyhkeet.