Juhannus

Juhannus on nyt juhlittu! Kohta alkaa taas päivät lyhentyä ja syksy lähestyä. Näin syksyn lapsena en malta odottaa, etenkin kun seuraavalla syksyllä on vielä jotain muutakin annettavaa kun perinteinen tunnelmallisuus ja ruska!

Entisenä baarityöläisenä olen ollut aina kaikki juhlapyhät töissä. Kaikki muut paitsi juhannuksen. Juhannuksena baarit oli useimmiten kiinni, sillä juhannus vietetään useimmiten mökillä tai jossain muualla kaupungin ulkopuolella. Tästä syystä juhannus on vuoden juhlista ainoa kun haluan vain olla ilman mitään sen kummosempia suunnitelmia niin, että halutessaan voi hetken mielijohteesta lähteä käymään vaikka missä. Torstai alkoi Paraisilta Isännän serkun luota ja jatkui näissä suunnitelmattomuuden tunnelmissa, kun perinteiseen tapaan kokoonnuttiin koko sisarusparvi (perheineen) isän luokse. Jokaisella oli omat juttunsa, askareensa ja menonsa, mutta silti päästiin tavalliseen tapaan nauttimaan toistemme seurasta ja "normaaliseuraa" surkeammista vitseistä.

Perjantai oli lipunnosto- ja kokkopäivä, lauantai treffipäivä kun käytiin kyläilemässä kummieni luona ja isovanhemmilla ja tänään oli perinteisesti autojen siivouspäivä, eli se päivä kun autojen siivous- ja pesutarvikkeet levitetään pihalle ja sisarusparven jokainen jäsen askaroi oman pirssinsä parissa. Autoja isän pihalla oli parhaimmillaan 8, eli piha oli arvatenkin aika täysi. Meillä oli tällä kertaa kaksi autoa, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että oma autottomuuteni on nyt loppunut ja kiiltävän puhdas Opel Astra koristaa autopaikkaamme nyt pihalla.

Kissojen kummallinen mahatauti senkun jatkuu ja kotiin päästyämme alettiin antamaan niille vatsaa tasoittavaa pastaa. Huomenna pitänee hakea ja antaa matolääkkeet ja ellei sekään auta, pitänee viedä kaverukset eläinlääkäriin. Kissat ovat kaikesta huolimatta tavalliseen tapaan energisiä ja sosiaalisia, eikä sen suurempia huolia ole sentään tullut. Peppupesutkin sujuu huomattavasti helpommin kun Isäntä on apuna. Tuossa juuri tuli naureskeltua, kun minä pidin kissasta kaksi käsin kovin kiinni ja Isäntä pesi ja kuivasi Mufasan mouruessa surkeana kuin viimeistä päivää, että toivottavasti sitten siitä vauvasta pärjätään sentään yksinämme. Mielenkiinnolla odotan alkavaa viikkoa ja erityisesti huomista matolääkkeiden antamista. Yksin.