No siinähän se loma sitten oli

Nopeasti se meni. Ketään tuskin yllättää. Mulla oli vähän turhan suuret odotukset meidän yhteisen loman osalta, että vähän jäi ehkä pettymykseksi tämä lomantynkä, mutta paljon saatiin kuitenkin aikaiseksi ja paljon ehdittiin tekemään ja näkemään ihmisiä. Odotin ehkä enemmän sellaista "parisuhdelomaa" kun ollaan yhdessä ja on niin kivaa ja kaikki on niin ihanaa. Todellisuus oli toisenlainen kun kotonakin oltiin jatkuvasti eri puolella taloa tekemässä omia juttujamme ja kylässäkään ei juurikaan toisen seurasta tullut nautittua. Mistään sen henkevämmästä ei tullut juteltua ja yhtä epätietoisia molemmat on toisen ajatuksista ja odotuksista vauvan suhteen, mitä ennen lomaakin.

Mutta kuten sanottu, paljon saatiin aikaiseksi, eikä todella ollut sen asian osalta turha loma! Eräänä aamuna Isännän nukkuessa pitkään kauneusuniaan ja itse herättyäni taas hyvissä ajoin, päätin lähteä kaverin kanssa käymään kaupassa ja apteekissa. Sieltä tuli sitten hankittua vauvalle perustarvikkeita ja hoitopöytään täytettä. Nyt on vaippoja, särkylääkettä, sinkkivoidetta, baby oil:ia, wet wipeja sun muuta. Korviketta ajattelin ostaa kotiin pari purkkia ihan vaan varuiksi, mutta niistä täysin tietämättömänä jätin ne vielä kauppaan. Vaipoista en tiedä mitään ja ostinkin kahta erilaista, että voi sitten kokeilla ja kenties jotain niistä oppia. Nuo muumivaipat vaan oli niin suloisia! Apteekista suositeltiin vauvaa varten ostamaan särkylääkettä, puhdistusainetta napatynkää varten ja steriiliä keittosuolaliuosta, jolla voi sitten puhdistella silmiä, nenää, ihoa tai napatynkää ilman että puhdistus kirvelee.

Vauvatarviketta jos minkälaista!

Pyykkipulma -kirjoitukseni sai paljon vastauksia, neuvoja ja vinkkejä täällä blogin ja eritoten facebookin puolella! Kiitos kaikille neuvoista ja nyt on vauvan vaatteita alettu pesemään käyttöä varten. Kuten ylläolevasta kuvasta näkyy, ostin Dr. Beckmannin värin- ja liankerääjiä ja olen jokaiseen koneelliseen heittänyt 1-2 paperiliinaa. Hyvin ovat väriä kerännyt, odotukset on tosin erityisen korkealla kun ensiviikolla siirryn värillisen pyykin pariin. Nyt on vaaleat, valkoiset ja lakanat pestynä!

Vauvan vaaleaa pyykkiä.

Pienen pieniä sukkia.

Koska loman aikana roudattiin varastosta oikeastaan kaikki vauva-kama ja vietiin varastoon kaikkea muuta vauvan tavaroiden tieltä, sieltä piti saada myös jenkeistä ostamani postikortit. Teidän olisi pitänyt nähdä Isännän mind blown -ilme, kun vaadin vaihto-oppilasvuoteni aikaisen muistolaatikon etsimistä varastosta ja aloin etsiä sieltä muutamaa postikorttia. Kaliforniassa käydessäni käytiin taiteilija Leonardo Filgaten galleriassa. Kyseinen taiteilija on ilmeisesti kirjoittanut tai ainakin kuvittanut Rip Squeak -lastenkirjoja ja galleriassa oli aivan ihania (ja törkykalliita) tauluja. Ostin sieltä kolmen mielestäni ihanimman taulun kuvalla kuvitettua postikorttia ja ajattelin silloin, että "sitten joskus kun saan lapsen niin kehystän nämä". Tämä viimeksi mainittu ajatus oli se, joka Isännän ilmeen perusteella erottaa naisten ajatusmaailman miehistä. Isäntä ei voinut ymmärtää, miten joku voi siinä iässä ja elämäntilanteessa edes ajatella "sitten joskus" -lastenhuoneen sisustusta. Joka tapauksessa kyseiset kuvat sieltä löytyi, hyvin säilyneinä ja täysin vahingoittumattomina ja nyt niillä on ihanat kehykset ja ehkä jo ensiviikolla ne koristavat lastenhuoneemme seinää.

Leonardo Filgaten teokset kehystettynä. Kuvien koko on 18x25cm.

Lastenhuone alkaa olla jo aika hyvässä jamassa, vaikkakin pientä pintasäätöä on vielä paljon. Kuva on tietenkin otettu valmista seinustaa päin, eikä siinä näy kaikki keskeneräinen tuolla taka-alalla. Kalusteet on kaikki paikallaan ja saatiin kaikki ylimääräinen tavara pois, eli pääasiassa järjestelyä ja muuta pientä. Äidin teettämä ihana nallemattokin saatiin paikalleen! Parempaa kuvaa kenties jo ensiviikolla!

Vauvanhuone.

Koska jouduimme luopumaan työpöydästä, olin aivan tuskissani, että missä minä nyt ompelen. Koska ompeluharrastuksen jatkosta ei ollut ennen lomaa tietoa, asia ei niinkään huolestuttanut. Loman aikana tiensä meille löysi kuitenkin ihan uusi ja aivan ihana uusi ompelukone, Smarter by Pfaff C1100 pro. Ostettiin se perjantaina ja samana päivänä Isännän lämmittäessä Isän uutta savusaunaa (ihanat löylyt btw) minä testailin uutta ompelukonetta. Koitan saada aikaiseksi kirjoitella siitä myöhemmin enemmän! Joka tapauksessa Ikeasta meille löysi tiensä Micke -työpöytä, joka on vain metrin levuinen ja sopi mainiosti makuuhuoneeseemme ikkunan eteen! Nyt kissoillakin on jokin luvallinen paikka istuskella ja katsella etupihalle, alakerran ikkunan edessä kun on se kielletty ruokapöytä. Sitä on siis yritetty kieltää, mutta kun selkänsä kääntää niin sieltä ikkunasta kurkkii jo kaksi paria sinisiä silmiä. Nyt mulla on ihan oma ompelupöytä!!

Mufasa testailee uusia maisemia. "Kaikki mitä valo koskettaa, on minun maitani".

Koska sitä uutta ompelukonetta piti testailla muiltakin osin, kun vain niiden hienojen erikoisompeleiden, yläsyöttäjän ja nimikoinnin osalta, väsäsin tämän ohjeen mukaan vauvalle Babynestin. Kaikille muuten vinkiksi, että Rauman Jätti Rätissä on muuttomyynti -20% kaikesta paitsi kaavoista. Älkää kuitenkaan sitä tyhjäksi ostako, sillä ajattelin käydä itsekin ostoksilla ensiviikon jälkeen. Alun perin ajattelin laittaa vauvan äitiyspakkauslaatikkoon pinnasänkyyn, mutta saadessani päähäni kaikkia kauhukuvia laatikoihin pyrkivistä kisuistamme, päätin luopua ajatuksesta ja laittaa pikkukaverin aluksi nukkumaan tähän. Käytin irtovanua ja tuli ehkä hiukan liikaa täytettä, mutta eiköhän se siitä asetu. Niiden sirkkarenkaiden kanssa meinasi sitten niin mennä hermo, että jos joku osaa niitä oikeasti asettaa paikoilleen niin neuvoja otetaan vastaan, ihan vaan jatkoa varten.

Babynest.

Siinähän se loma oikeastaan sitten olikin. Mööbeliseerausta, vauvan pyykkiä, ompelua ja pari päiväreissua, toinen Raumalle ja toinen Paraisille. Hirveetä vauhtia se meni! Jos vielä kaivaisi sipsit ja dipit esille ja nauttisi vielä viimeisen vapaaillan Isännän kanssa, saataisiin edes hetki istuskella tämänkin loman aikana. Vielä kaksi päivää töitä ja keskiviikkona alkaakin äitiysloma. Miettikääs sitä!

Puikkoja ja koukkuja

Ikuisuudelta tuntuneen ajanjakson jälkeen olen löytäny itseni taas puikkojen ja virkkuukoukun äärestä. Aikanaan ollessani harjoittelun kautta synnärillä näytteiden haussa, näin yhdellä vauvalla aivan ihanan pienen isoäidinneliöistä virkatun peiton. Eipä ole siis yllätys, että nyt kun hetki on ajankohtainen, päätin tehdä omalleni vastaavanlaisen. Tosin en niin värikästä, vaan ajattelin pysyä näissä beigen ja ruskean sävyissä, joihin olen pääasiassa tässä neutraaliudessa niin kovasti kiintynyt. 

Peiton aloitukseen piti tietenkin tehdä mallikappaleita värien päättämiseksi. Aluksi ajatuksena oli luonnonvalkoinen, keltainen ja beige, mutta jostain syystä en saanut niistä mieleistä yhdistelmää. Laittaisin kuvia mallikappaleista, mutta suurin osa niistä on kissojen leikkien kautta eksynyt ties minne sohvan väliin. Lopulliseksi väriyhdistelmäksi muodostui luonnonvalkoinen, beige (kaura) ja ruskea. Minun silmääni ainakin tuo kovasti miellyttää. Saas nähdä miltä se näyttää kun se valmistuu kokonaan. Lanka on Novitan 7 Veljestä, jonka olen ennenkin todennut varsin oivalliseksi peitto- ja isoäidinneliölangaksi. Lanka on lämmin ja pitää hyvin muotonsa, jopa aiemmin tekemässäni isossa peitossa.

Toinen tämän hetken työn alla oleva tekele on toukkapussi. En oikeen missään kohtaa ollut niin kauhean innoissani ajatuksesta, mutta niistä puhutaan niin paljon, että pakko kai se käsityöihmisen on vauvalleen toukkapussi tehdä. En innostunut yhtään tavallisesta resori-kuosista, joten halusin jotain omaa ja hieman erilaista. En ole ikinä elämässäni kutonut ennen palmikkoa, joten tuleepahan sekin tehtyä. Eteen teen kaksi suurempaa palmikkoa ja reunoille kuvassa näkyvää, mitä ikinä sitten liekään kuviointia. Jälkeenpäin ajateltuna noita palmikkojen välissä ja reunoilla olevia nurjia silmukoita voisi olla vähemmän, mutta olkoon tämä nyt vaikka harjoittelukappale ja katsoo jaksaako koskaan toista tehdä. Pelkän resorin kutominen on kaiken lisäksi ihan tajuttoman tylsää, joten palmikoissa on edes jotain laskemista. Hyvin yksinkertainen tuo kuosi kyllä on, mutta pääntien toteuttaminen vaatii vielä hieman pohdintaa, että saan siitä halutunlaisen. Ongelmia hieman tuottaa se, etten tiedä minkälaisen siitä haluaisin.

Edestä.

Sivulta.

Mallin kehittelin itse, mutta ideoita toki hain googlesta ja facebookin toukkapussi-ryhmästä. Langaksi valikoitui Novitan Viivi - 100% akryylilanka, jota löysin lankakätköistä kaksi kerää. Sopii toivoa, että se riittää. Puikkoina on 40 cm pitkät pyöröpuikot 6:sen puikoilla. Löytyi oikeen oikean kokoiset bambupuikot, vaikka yleensä suosin Knit Pron Symphonie:ta. Kaikki langat on valittu sen mukaan mitä lankavarastosta löytyy, sillä lankavarastot vievät yhtä paljon tilaa kun vaatteet makuuhuoneen kaapistossa, joten pyrin nyt olemaan ostamatta enää uusia. Kyllä ne Novitan sivut kieltämättä aika paljon houkutteli, kun lanka- ja värivaihtoehtoja selasin, Lankamaailmaan en uskaltanut edes mennä. Ellei muuta niin ainakin tuo akryylilanka on ihanan pehmeää ja kutosen puikoilla kutoessa työhön ei uppoa ikuisuutta. En kyllä ikinä alkaisi tätä toukkapussia millään 3-4 puikoilla edes tekemään. 

Nyt taas telkku auki ja puikot käteen. Vitsi kun kutominen tuntuu kivalta, vaikka kesällä yleensä käsityöt jää aina tauolle. Ehkä se on tuo harmaa ilma...