Kiireinen loma

Lomailu on ihan käsittämättömän kiireistä aikaa! Ajattelin etukäteen, että voi kuinka ihanaa, ehdin blogiakin kirjoittaa vaikka kuinka. Mitä vielä!? Jatkuvasti ollaan menossa, tekemistä on koko ajan ja hetken rauhaa ei juurikaan ole ollut.

Joitain asioita pitää tässä loman aikana kuitenkin hoitaa. En oikeasti tiedä, olenko se vain minä, mutta tuntuu, että kaikki muut on lomalla aina kun yritän asioita saada hoidettua.

Olen ollut kuluttajakeskuksen kanssa yhteydessä tapauksesta Jollyroom. Kerroin aiemmin tekemistäni tarjouslöydöistä, joiden ei ihan ollutkaan niin edullisia ilmeisesti, kuin piti. Tästä aiheesta lisää myöhemmin, kun asiasta tulee ehkä jokin selvyys. Joka tapauksessa ensin se henkilö, jonka kanssa asiaa hoidin, lähti lomalle. Kun hän tuli lomalta, asia oli keskitetty usean yhteydenoton vuoksi toiselle henkilölle, joka lomaili. Nyt vihdoin kaikki ovat takaisin töissä ja jos vihdoin asia saisi jotain selvyyttä.

Soitin Lilin päiväkotihakemuksesta läheisen päiväkodin johtajalle ja kävi ilmi, että meidän hakemusta ei oltu edes rekisteröity kiireiseksi, sillä olin vahingossa laittanut aloitusvuodeksi 2015 (maalaisjärki?). Sain siis tietää opiskelupaikasta vasta 1.7, päiväkotipaikkaa haettiin 1.9 lähtien ja paikkaa olisi pitänyt hakea 4kk ennen aloitusajankohtaa, ellei ole kiireellistä syytä saada paikkaa. Onneksi soitin ja saatiin hakemus haettavien joukkoon. Siinä alettiin hoitaa asioita ja toimitin opiskelijatodistusta ja muuta sinne johtajalle, joka tietekin jäi seuraavana päivänä lomalle. Sekin asia seisoi sitten kuukauden ja nyt tämän viikon loppuun mennessä tulee ehkä jotain lopullista tietoa. Ihan kiva näin viikkoa ennen kun hoidon pitäisi täyspäiväisesti alkaa.

Soitin Vantaan hammashoidon ajanvarausnumeroon vaihtaakseni minun ja Lilin hammaslääkäriaikoja, sillä ne menevät pahasti päällekkäin koulun kanssa. Koska sain vasta luonnoksen orientaatioviikon suht intensiivisestä lukujärjestyksestä, en voinut asiaa aiemmin hoitaa. Koitin soittaa reilut kaksi viikkoa ennen hammaslääkäriaikaa, mutta ensimmäisellä kerralla minulle vastasi automaatti, että ajanvarauksessa on ongelmaa, ja soita myöhemmin uudelleen. Soitin seuraavana päivänä ja samainen automaatti kertoi, että ajanvarauspuhelimeen vastataan vain maanantaista torstaihin ja nyt oli perjantai. Alkuviikosta sain vihdoin sen hemmetin luurin edes hälyttämään. Odotin puoli tuntia puhelimessa ennen, kun se saatanan sama automaatti antoi vaihtoehdoksi, että he soittavat minulle takaisin. Niin ne soittivatkin parin tunnin päästä, mutta olisin mieluusti valinnut sen vaihtoehdon jo siinä vaiheessa, kun se automaatti ensimmäisen minuutin jälkeen sanoi maksimi odotusajan olevan tunti.

Nyt meinasin soittaa ja varata Lilille 1-vuotisneuvolan, jonka tietenkin olin melkeimpä jo unohtanut. No onneksi muistin, hain numeron ja meinasin soittaa ja varata ajan. Se päivä oli 17.8 ja kello oli 14.00.

Siis onko kumma, jos lomalla on ollut kiirettä, kun olen ihan turhaan koittanut hoitaa ties mitä, kun kaikki tuntuvat olevan LOMALLA?! Kuka edes lomailee elokuussa?!

Tervetuloa kesä!

Toisilla kesä on jo ohi, meillä se vasta alkoi!

Isännällä oli tänään ensimmäinen virallinen kesälomapäivä. Loman makuun ollaan jo kivasti päästy. Molemmille (minulle ja Isännälle) on puhelimeen ladattu Pokemon Go, joka toisten ihastukseksi ja toisten kauhistukseksi lisää varmasti ihan huomattavasti loman askelmärää. Isäntä on jo nyt päivistä sekaisin, joten huhun mukaan Isäntä on jo täysin lomamoodissa.

Loman teema on kiireettömyys. Kiireettömyydestä huolimatta meille tavalliseen tapaan päivät on pitkälti jo ennalta täynnä ohjelmaa ja suunniteltuja, ainakin osittain. Ei sentään vielä koko loman osalta, mutta ainakin jo tämän viikon osalta. Ehkä me joskus päästään siihen tilanteeseen, kun on yksinkertaisesti vaan ihan tajuttoman tylsää ja ehdin jopa ottamaan tuolta käsiini sen kevyen iltalukemisen, jonka vuokrasin kirjastosta (Perusoikeudet, 1068 sivua). Myös Lilin Happypotamus on pahasti vaiheessa. Vaikka ohjelmaakin on ollut, on kiireettömyyden teema ollut aika hyvin läsnä. Ollaan leikattu nurmikkoa Lilin kanssa, katsottu yksi leffa (vähän pätkissä, mutta kuitenkin) ja käytiinpä Isännän ja Lilin kanssa vilasemassa kiviröykkiöitä Sammallahdenmäelläkin. Metsä on kiva, ötököitä ei juurikaan ollut, mutta en minä kovasta yrityksestä huolimatta oikein osaa niitä kivikasoja ihmetellä.

Lili viihtyi oikein mainiosti!

Lili on ihan hulluna kauden marjoihin! Ihan parhaita on vadelmat, jota olenkin tästä syystä poiminut aika huolella jo syksyä ja talvea varten, äitini Suomi-kodissa kun niitä on ihan käsittämättömän paljon! Lisää pitää varmaan vielä poimia, ne kun on ihanan terveellisiä herkkuja pienelle herkkusuulle. Myös punaherukat ja mustaherukat maistuu neidille todella hyvin, joten myös niitä keräsin tänään hieman pakkaseen. Lilin ruokailu on muutenkin alkanut jo sujumaan kivemmin ja ajattelinkin siitä kirjoitella vähän lisää erikseen.

"Lili, näytäs miltä maistuu vadelma!"

Lomaan TJ 1

Isännän loma lähestyy huimaa vauhtia ja hän painaa töissä pitkää päivää vielä viimeiset päivät. Perjantaina on viimeinen työpäivä ennen sitä odotettua ja Isännän ensimmäistä kunnon lomaa. Huimat neljä viikkoa ja kaikki vielä edessä!

Me otettiin Lilin kanssa varaslähtö ja lähdettiin jo edeltä, minnekäs muualle kun Raumalle. Seuraava kuukausi tulee olemaan hyvin harvinaista herkkua, ellei peräti once in a lifetime. Itse olen vielä tämän kuukauden hoitovapaalla ennen koulun alkamista ja tulevat kesät tulee vietettyä omalta osaltani ties kuinka monen vuoden osalta kesätöissä. Lisäksi ollaan tosiaan Isännän kanssa molemmat samaan aikaan kotona. Tai noh, Raumalla.

Koska Vantaa on meille lähinnä se paikka, missä me asutaan ja kaikki muu tapahtuu jossain muualla, tulee myös loma pitkälti vietettyä siellä muualla. Kohteena on Rauma ja Turku ja miksei ehkä jossain kohtaa jopa Vantaa. Suunnitelmia ei juurikaan ole, paitsi loman kaikki viikonloput on jo buukattu täyteen. Yllättäen.

Odotan niin sitä, että Isäntä pääsee osallistumaan Lilin päiviin! Innolla odotan, että Isäntä näkee, mitä meidän päivät on ja mitä me päivisin tehdään. Eihän sitä voi tietää, kun aina on itse pitkään päivät pois. Ollaanhan me paljon oltu Lilin kanssa myös keskenämme jossain, että ei sekään aina Isännän töistä ole kiinni ollut. Vauvavuosi on rankka myös parisuhteelle, toinen kun helposti pyörittää kaikkea toisen ollessa töissä. Tämä on ihan täydellinen ajoitus tälle lomalle. Juuri ennen niiden ruuhkavuosien alkamista.

Tästä täytyy nauttia niin täysin siemauksin ja painaa oikeen syvälle mieleen, miltä se tuntui olla lomalla ja vapaalla. Nämä viimeiset 10 kuukautta Lilin kanssa kotona ovat olleet aivan ainutlaatuisen ihanat ja korvaamattomat ja olen niin tyytyväinen, että päätettiin, että olen vielä kesän kotona. Ihan järkyttävältä tuntuu, että kohta neiti menee hoitoon päiviksi ja saan viettää hänen kanssaan ainoastaan hetken illalla ennen nukkumaanmenoa. Ikävä on jo valmiiksi kova, mutta unohdetaan se nyt kokonaan ja nautitaan tästä hetkestä. Juuri nyt.

Ohoi FInland!

Viimistä päivää viedään ja huomenna lennetään takaisin Suomeen. Tarkoitus on, että lähdetään suorilta tein Raumalle, minä Lilin kanssa bussilla ja Isäntä tulee perässä kyydissään muita kanssamatkustajia.

Kauheuksia on tapahtunut Euroopassa tässä viimepäivinä, meillä on kuitenkin kaikki hyvin! Täälläkin ollaan matkustettu paljon metrolla ja väkisin tulee välillä mieleen, että mitä jos tässä yhtäkkiä räjähtäisi. Vielä kamalammalta se Brysselin pommitus tuntuu, kun Isäntä juuri vähän aikaa sitten oli kyseisellä lentokentällä työmatkallansa. Kyllä ihmiset on kamalia petoja!

Meidän reissumme on sujunut kuitenkin rauhallisesti. Berliiniä on nyt kierretty ja vaikka säät eivät ole olleet kovinkaan suotuisat, on tullut myös ulkoiltua. Syöty on niin hyvin, että vaikka joka päivä on paljon kuljettu ulkona, on reissun saldona liian pienet vaatteet ja huima annos ylimääräisiä kiloja! Meidän pitää Isännän kanssa kyllä alkaa tarkkailemaan syömistä, kohta menee meinaan vaatekerrastot uusiksi! Koska ulkona on ollut kylmää ja sateista, museoita on tullut kierrettyä ja näinollen Berliinin historiaan on tullut perehdyttyä! Täällä on todella hyviä museoita nimenomaan historiaan perehtymiseen: tietoa on niin paljon, että sitä ei millään saa päähänsä kaikkea tungettua! Tällaisia paikkoja olivat muun muassa ilmainen topografie des terrors -museo ja juutalaismuseo, joka on muuten nimenomaan juutalaisten historiaa käsittelevä museo, vaikka siellä vainoja sivutaankin.

Muuta yleistiedollistakin on tullut opittua, muun muassa että nukkumatti on Itä-Saksasta kotoisin ja että berliinin muuri ei ollut vain yksi muuri, vaan kaksi erillistä muuria. Näiden muurien väliin jäi alue, jossa oli kosketustunnistus-aita, piikkilankaa, erilaisia esteitä jos vaikka joku yritti ajaa autolla muurin läpi, vartiotorneja ja valaistua lanattua hiekkaa, jotta mahdolliset jalanjäljet huomattaisiin heti. Opin myös, että muurista ei ole juuri mitään enää jäljellä ja on olemassa vain yksi paikka, jossa molemmat muurit, sekä itä- että länsimuuri on vielä pystyssä. Tätä paikkaa suojellaan. Berliinissä on aika sama hintaluokka kuin Suomessa. Kahvilatuotteet, pesuaineet ja jotkut muut hygieniatuotteen sekä Toffifee (nams) on jonkin verran Suomen hintoja alempana. Täällä saa kahdelle ihmiselle hyvät kahvit ja kakut kympillä.

Kiva paikka tämä Berliini. Vaikka katsottiin valmiiksi paljon paikkoja, joissa olisi kiva käydä, jäi paljon käymättä. Suurin syy tähän oli sää: oli niin kylmä, että ei kauheasti houkutellut kävely Tiergartenissa tai monet muut ulkoaktiviteetit. Paljon käveltiin ulkonakin, mutta silti paljon jäi kävelemättä ja monet muistomerkit näkemättä. Jos joskus tänne vielä tullaan, se on varmasti kesällä!

Isäntä on ihan kypsä jo "lomailuun" ja kaipaa kovasti jo sohvaa kotosuomessa. Meidän lomailu onkin vähä sellaista, että paikallaan ollaan mahdollisimman vähän ja kierrellään paikkoja mahdollisimman paljon. Loman jälkeen voi sitten uupuneena istahtaa sohvalle, huokaista syvään ja todeta, että kylläpä oli taas rankka viikko ja voi kuinka kivaa on olla taas kotona! Kissojakin on jo kova ikävä, vaikka Kattimajan facebookiin ilmestyneiden kuvien perusteella meidän otusten on siellä todella hyvä olla!

Mutta nyt, moikka moi Berliini ja ohoi Suomi!

No siinähän se loma sitten oli

Nopeasti se meni. Ketään tuskin yllättää. Mulla oli vähän turhan suuret odotukset meidän yhteisen loman osalta, että vähän jäi ehkä pettymykseksi tämä lomantynkä, mutta paljon saatiin kuitenkin aikaiseksi ja paljon ehdittiin tekemään ja näkemään ihmisiä. Odotin ehkä enemmän sellaista "parisuhdelomaa" kun ollaan yhdessä ja on niin kivaa ja kaikki on niin ihanaa. Todellisuus oli toisenlainen kun kotonakin oltiin jatkuvasti eri puolella taloa tekemässä omia juttujamme ja kylässäkään ei juurikaan toisen seurasta tullut nautittua. Mistään sen henkevämmästä ei tullut juteltua ja yhtä epätietoisia molemmat on toisen ajatuksista ja odotuksista vauvan suhteen, mitä ennen lomaakin.

Mutta kuten sanottu, paljon saatiin aikaiseksi, eikä todella ollut sen asian osalta turha loma! Eräänä aamuna Isännän nukkuessa pitkään kauneusuniaan ja itse herättyäni taas hyvissä ajoin, päätin lähteä kaverin kanssa käymään kaupassa ja apteekissa. Sieltä tuli sitten hankittua vauvalle perustarvikkeita ja hoitopöytään täytettä. Nyt on vaippoja, särkylääkettä, sinkkivoidetta, baby oil:ia, wet wipeja sun muuta. Korviketta ajattelin ostaa kotiin pari purkkia ihan vaan varuiksi, mutta niistä täysin tietämättömänä jätin ne vielä kauppaan. Vaipoista en tiedä mitään ja ostinkin kahta erilaista, että voi sitten kokeilla ja kenties jotain niistä oppia. Nuo muumivaipat vaan oli niin suloisia! Apteekista suositeltiin vauvaa varten ostamaan särkylääkettä, puhdistusainetta napatynkää varten ja steriiliä keittosuolaliuosta, jolla voi sitten puhdistella silmiä, nenää, ihoa tai napatynkää ilman että puhdistus kirvelee.

Vauvatarviketta jos minkälaista!

Pyykkipulma -kirjoitukseni sai paljon vastauksia, neuvoja ja vinkkejä täällä blogin ja eritoten facebookin puolella! Kiitos kaikille neuvoista ja nyt on vauvan vaatteita alettu pesemään käyttöä varten. Kuten ylläolevasta kuvasta näkyy, ostin Dr. Beckmannin värin- ja liankerääjiä ja olen jokaiseen koneelliseen heittänyt 1-2 paperiliinaa. Hyvin ovat väriä kerännyt, odotukset on tosin erityisen korkealla kun ensiviikolla siirryn värillisen pyykin pariin. Nyt on vaaleat, valkoiset ja lakanat pestynä!

Vauvan vaaleaa pyykkiä.

Pienen pieniä sukkia.

Koska loman aikana roudattiin varastosta oikeastaan kaikki vauva-kama ja vietiin varastoon kaikkea muuta vauvan tavaroiden tieltä, sieltä piti saada myös jenkeistä ostamani postikortit. Teidän olisi pitänyt nähdä Isännän mind blown -ilme, kun vaadin vaihto-oppilasvuoteni aikaisen muistolaatikon etsimistä varastosta ja aloin etsiä sieltä muutamaa postikorttia. Kaliforniassa käydessäni käytiin taiteilija Leonardo Filgaten galleriassa. Kyseinen taiteilija on ilmeisesti kirjoittanut tai ainakin kuvittanut Rip Squeak -lastenkirjoja ja galleriassa oli aivan ihania (ja törkykalliita) tauluja. Ostin sieltä kolmen mielestäni ihanimman taulun kuvalla kuvitettua postikorttia ja ajattelin silloin, että "sitten joskus kun saan lapsen niin kehystän nämä". Tämä viimeksi mainittu ajatus oli se, joka Isännän ilmeen perusteella erottaa naisten ajatusmaailman miehistä. Isäntä ei voinut ymmärtää, miten joku voi siinä iässä ja elämäntilanteessa edes ajatella "sitten joskus" -lastenhuoneen sisustusta. Joka tapauksessa kyseiset kuvat sieltä löytyi, hyvin säilyneinä ja täysin vahingoittumattomina ja nyt niillä on ihanat kehykset ja ehkä jo ensiviikolla ne koristavat lastenhuoneemme seinää.

Leonardo Filgaten teokset kehystettynä. Kuvien koko on 18x25cm.

Lastenhuone alkaa olla jo aika hyvässä jamassa, vaikkakin pientä pintasäätöä on vielä paljon. Kuva on tietenkin otettu valmista seinustaa päin, eikä siinä näy kaikki keskeneräinen tuolla taka-alalla. Kalusteet on kaikki paikallaan ja saatiin kaikki ylimääräinen tavara pois, eli pääasiassa järjestelyä ja muuta pientä. Äidin teettämä ihana nallemattokin saatiin paikalleen! Parempaa kuvaa kenties jo ensiviikolla!

Vauvanhuone.

Koska jouduimme luopumaan työpöydästä, olin aivan tuskissani, että missä minä nyt ompelen. Koska ompeluharrastuksen jatkosta ei ollut ennen lomaa tietoa, asia ei niinkään huolestuttanut. Loman aikana tiensä meille löysi kuitenkin ihan uusi ja aivan ihana uusi ompelukone, Smarter by Pfaff C1100 pro. Ostettiin se perjantaina ja samana päivänä Isännän lämmittäessä Isän uutta savusaunaa (ihanat löylyt btw) minä testailin uutta ompelukonetta. Koitan saada aikaiseksi kirjoitella siitä myöhemmin enemmän! Joka tapauksessa Ikeasta meille löysi tiensä Micke -työpöytä, joka on vain metrin levuinen ja sopi mainiosti makuuhuoneeseemme ikkunan eteen! Nyt kissoillakin on jokin luvallinen paikka istuskella ja katsella etupihalle, alakerran ikkunan edessä kun on se kielletty ruokapöytä. Sitä on siis yritetty kieltää, mutta kun selkänsä kääntää niin sieltä ikkunasta kurkkii jo kaksi paria sinisiä silmiä. Nyt mulla on ihan oma ompelupöytä!!

Mufasa testailee uusia maisemia. "Kaikki mitä valo koskettaa, on minun maitani".

Koska sitä uutta ompelukonetta piti testailla muiltakin osin, kun vain niiden hienojen erikoisompeleiden, yläsyöttäjän ja nimikoinnin osalta, väsäsin tämän ohjeen mukaan vauvalle Babynestin. Kaikille muuten vinkiksi, että Rauman Jätti Rätissä on muuttomyynti -20% kaikesta paitsi kaavoista. Älkää kuitenkaan sitä tyhjäksi ostako, sillä ajattelin käydä itsekin ostoksilla ensiviikon jälkeen. Alun perin ajattelin laittaa vauvan äitiyspakkauslaatikkoon pinnasänkyyn, mutta saadessani päähäni kaikkia kauhukuvia laatikoihin pyrkivistä kisuistamme, päätin luopua ajatuksesta ja laittaa pikkukaverin aluksi nukkumaan tähän. Käytin irtovanua ja tuli ehkä hiukan liikaa täytettä, mutta eiköhän se siitä asetu. Niiden sirkkarenkaiden kanssa meinasi sitten niin mennä hermo, että jos joku osaa niitä oikeasti asettaa paikoilleen niin neuvoja otetaan vastaan, ihan vaan jatkoa varten.

Babynest.

Siinähän se loma oikeastaan sitten olikin. Mööbeliseerausta, vauvan pyykkiä, ompelua ja pari päiväreissua, toinen Raumalle ja toinen Paraisille. Hirveetä vauhtia se meni! Jos vielä kaivaisi sipsit ja dipit esille ja nauttisi vielä viimeisen vapaaillan Isännän kanssa, saataisiin edes hetki istuskella tämänkin loman aikana. Vielä kaksi päivää töitä ja keskiviikkona alkaakin äitiysloma. Miettikääs sitä!

Pyykkipulma - apua kaivataan!

Loman ajatuksena oli tehdä "ei mitään". Voitte kysyä Isännältä kuinka tämä on onnistunut. On kyllä saatu istuskella ja lepäilläkin, mutta mä oon vaan niin tajuttoman huono olemaan tekemättä mitään.

Loma alkoi kun ensin siivottiin näyttöä varten ja heti samana iltana kannettiin (en minä sentään kantanut) lipasto vauvan huoneeseen ja tyhjennettiin ja raahattiin työpöytä pois. Isä kuljetti samaisena iltana työpöydän säilytykseen ja meille jäi kaaos. Kämppä on ollut siinä kuosissa, että oikeen ahdistaa. En muista että muutonkaan aikaan olisi ihan näin sekaisessa kunnossa ollut. No ehkä sillon oikeasti oli. Tavarat käytiin läpi kovalla kädellä ja paljon tavaraa löysi itsensä roskapusseista. On muuten ihan käsittämätöntä mikä ketjureaktio tuollaisesta tulee, sillä jonnekin ne loput, säästettävätkin tavarat on pakko sijoittaa. Nyt on sitten monella tavaralla uusi sijoituspaikka. Jää nähtäväksi, että oppiiko niitä kyniä ja papereita hakemaan työpöydän sijaan olohuoneen laatikosta.

Vierashuone näyttää jo lastenhuoneelta. Saatiin kaikki hyvin mahtumaan ja saatiin pidettyä mummulan vanha nahkasohvakin siellä vielä. Halusin viimiseen asti pitää sohvan lastenhuoneessa, sillä tulossa on valvottavia öitä ja Isännän todella aikaisia herätyksiä, joten pakko olla joku varasuunnitelma jos Isännän unenlahjat pettävät eikä hän saakkaan kunnolla nukuttua öitä. En meinaan halua kyllä valmiiksi väsynyttä Isäntää päästää ajelemaan tuota moottoritietä kuuden aikaan aamulla.

Vaikka kuinka sanoin kasaavani pinnasängyn ja hoitopöydän vasta kun äitiysloma alkaa, voin ilokseni ilmoittaa että olen kääntänyt asiassa takkini. Pinnasänky tuli kasattua jo reunapehmustetta valmistettaessa ja Isäntä kantoi ja kokosi hoitopöydän eilen. Se oli yllättävän painava! Enää puuttuu kasseissa olevien vauvanvaatteiden pesu ja viikkaaminen ja jonka aion hoitaa tässä pikkuhiljaa. Ihanaa kun tavaroille on jokin sijoituspaikka! Siis jokin muu kun se Prisman kestokassi siellä makuuhuoneen yläkaapissa tai äitiyspakkauslaatikko siellä rappusten alla.

Tässä vauvanvaatteiden pesuoperaatiossa olen huomannut, kuinka sivistymätön oikeasti olen! Olen aina ollut surkea pesemään valkoista pyykkiä, sillä en voi sanoa omistavani oikeastaan yhtäkään valkoista vaatekappaletta. Isäntä on tästä ollut hyvin tietoinen jo jonkin aikaa, kun hänen valkoiset paitansa ovat kummasti pikkuhiljaa käsittelyssäni tummentuneet. Hän on myös saanut luvan pestä itse pyykkinsä, mutta ei ole kuitenkaan ihan sille linjalle vielä lähtenyt. Ei Isännälläkään niitä valkoisia paljoa ole, joten en vaan raaski laittaa pesukonetta yksin pyörimään yhden valkoisen T-paidan vuoksi. Nyt tilanteen on kuitenkin pakko muuttua, sillä vauva ja vauvanvaatteet. Ongelmana onkin, että Isäntä on asiassa loppujen lopuksi mielestäni yhtä saapas kuin minä.

Vaatteita on miljoonia vaaleita sävyjä, valkoisia, valkoisia värillisillä raidoilla ja kuvilla ja ties mitä! Onko nyt siis "valkoiset" ja "vaaleat" eri asia ja voiko valkoiset värillisillä kuvioilla pestä valkoisten (tai vaaleiden) kanssa, vai täytyykö ne laittaa värillisiin? Jos ne laittaa värillisiin, niin valkoiset kohdat tummuvat. Neuvot ovat nyt kultaakin arvokkaampia. Laitan alle numeroituna kuvia, joissa vasemmalla puolella on (melkein) valkoinen vaate ja oikealla puolella se mieltä askarruttava. Voitte vaikka kommenttina vastata, mihin pyykkiin (valkoiset/vaaleat/värilliset) laittaisit kyseisen vaatekappaleen ja pesetkö erikseen vain valkoiset/vaaleat ja värilliset vai myös valkoiset ja vaaleat erikseen. Laitan kohta vauvan vaatevaraston uusiksi.

Kuva 1.

Kuva 2.

 Kuva 3.

Kuva 4.

Kuva 5.

Tekisiköhän joku marttakerho kotikäyntejä?

SE ON LOMA NY

Neljä päivää plus viikonloppu! Tänään odotetaan Isäntää vielä kotiin ja huomenna NIIIIN nukutaan pitkään! Valvon koko yön!

(Kerron sitten huomenna kun sammuin kahdeksan jälkeen ja heräsin ennen seitsemää.)

Läksiäisiä, mansikoita ja yksi perhepeti

Eilen vietettiin lähisuvun kesken äidin ja tämän puolison yllätysläksiäisiä. Ilmeisesti onnistuttiin juhlakalut yllättämään ja iltaa vietettiin leppoisasti rupattelun ja vanhan saunan merkeissä. Kävi myös ilmi, että sukujuhlat kannattaa jatkossa järjestää yllättäen ja ex tempore, niin mahdollisimman moni pääsee paikalle. Porukkaa tähän lähisukuun kun kuuluu noin kolmekymmentä aikuista yksilöä plus porukan pikkuväki, niin kaikille sopivaa ajankohtaa on käytännössä mahdotonta järjestää. Nämä kekkerit järjestettiin viikon varoajalla, kun ajatus välähti serkkutytön mieleen ja juhlakalujen aikataulu on aika tiukassa muuttotohinoissa. Se ulkomaille muuttaminen kun ilmeisesti ei käy ihan yhdessä päivässä.

Nukkumaan päästiin tällä kertaa ihan hyvissä ajoin. Koitettiin siinä isän luona vielä elokuvaa katsella, mutta jossain kohtaa heräsin sohvalta pää nukkuvan Isännän sylissä ja siirryttiin sänkyyn. Se on jännä miten kotona aina herään seitsemän-kahdeksan aikaan enkä saa millään enää unta ja muualla nukkuessa uni maistuu niin paljon pidempään. Ennen raskautta sain vallan mainiosti nukuttua kotonakin. Aamulla kuitenkin heräsin kymmenen aikaan Mindyn ja Isännän välistä. Jaoin saman tyynyn Mindyn kanssa lähes koko yön. Siitä tulee aina sellainen perskärpänen kun ollaan jossain muualla yötä. Aamulla Mufasa liittyi seuraan ja meillä oli oikeen perhepeti.

Eilen ostaessani Raumalta mansikoita, joku setä siinä kyseli myyjältä, että vieläkö ensiviikolla saa mansikoita. Myyjä lupasi että ensiviikolla vielä saa, mutta jatkosta ei sitten tiedä. Tästä johtuen käytiin tänään hakemassa Köyliöstä Torkkelin mansikoita 10 kiloa ja nyt on vuoden varalle taas mansikat pakkasessa. Oli muuten ihan käsittämättömän maukkaita mansikoita, joten voin vaan suositella! Ihan muutaman mansikan tänävuonna syöneenä...

Tämän viikonlopun jälkeen työviikko alkaa positiivisissa tunnelmissa sekä minulla, että Isännällä. Töitä on vain huomenna ja edessä on ensimmäinen yhteinen palkallinen neljän päivän loma. 

Can't wait!!

Kaikkea kivaa

Kaikista maailman ihmisistä on varmasti todella hämmentävää kuulla minun nauttivan lämmöstä ja helteistä, etenkin näin raskausaikana! Tietämättömille tiedoksi, että normaalitilanteessa olen aurinkoallerginen, aina heti palava kesänvihaaja. Joka tapauksessa on nyt päässyt käymään niin, että olen päässyt nauttimaan kesästäpäivistä. Johtuen ehkä juurikin tästä raskaudesta, aurinkoihottuma on huomattavasti lievempi kun koskaan, enkä ole vielä palanut kertaakaan, vaikka en ole aurinkorasvaakaan laittanut muualle kun kasvoihin. Tänään täytyy kyllä rasvata, lähdetään meinaan paatteilemaan oikeen merelle!

Lupasin kertoa niistä kaikista kivoista jutuista, mitä tässä nyt on tapahtunut. Ensinnäkin, Isäntä sai töistä "lahjakortin", jossa luki suurinpiirtein näin: "Kiitos! Olet paljon pois kotoa, teet töitä nöyrästi, epäitsekkäästi, ammattitaidolla ja kelloon katsomatta. Tämä "lahjakortti" oikeuttaa puolison kanssa 100€ illalliseen valitsemassanne paikassa ja maksamaan laskun yrityksen luottokortilla."

Niin minä, kun kaikki muutkin Isännän tavanneet tietävät, että puolisoni on vaan paras ikinä. Nyt se on ihanalla tavalla huomioitu myös töissä. On ihan käsittämättömän hienoa ja ihanaa, että joissain työpaikoissa tällaisia asioita oikeasti huomioidaan! Itsestä tuntuu ihanalta myös se, että sillon kun Isäntä oli menossa työhaastatteluun kyseiseen paikkaan, keskustelin töissä huoltomiehen (Isännän nykyisen kollegan) kanssa, siitä että "puolisoni on tulossa teille haastatteluun". Sillon kehuin Isännän olevan työhön juuri oikea. Kerroin hänen olevan luotettava, sosiaalinen, ahkera ja oikeasti kiinnostunut työstä. Eipä tarvitse koskaan miettiä, tuliko sillon puhuttu ohi suun. Onnea Isäntä! Olet paras! <3

Olen saattanut mainita myös siitä, että en ole koskaan ollut lomalla. Kaikki lomapäivät meni tänävuonna tuohon luku-urakkaan ja koskaan aina ennen palkalliset lomapäivät on vaan maksettu rahana. No kävi ilmi, että saan sittenkin ihan oikean loman! En tarkoita nyt äitiyslomaa, vaan kesälomaa! Se on tosin vaan 4 päivää, mutta hei, loma mikä loma! Heinäkuun viimeisellä viikolla olen töissä vain maanantaina ja loppuviikon niin lomalla!!

Ostaessamme pätkän rivaria, meidän piti ostaa myös grilli. Jotenkaan sitä ei tullut hankittua syksyllä ja nyt ajateltiin että kun asunto kerran myydään ja muutto todennäköisesti kerrostaloon on edessä, grillin ostaminen saa jäädä. Näillä näkymin kun näyttää siltä, että asunto ei mene heti kaupaksi ja siinä tullaan vielä tovi asustelemaan, grilliruokahimot iskivät todenteolla ja saatiin vihdoin omaan pihaan pieni söpö hiiligrilli. Koeajettiin se eilen ja hyvin toimi! Tervetuloa vaan grillaamaan!

Grillin kasausta. Mindy luuli ensin että hän sai uuden pedin.

Rilli kuumaks! Pieni, matala ja söpö!

Eilisilta meni rauhallisesti kotioloissa. Toimintaa oli grillailun jälkeen juuri sen verran, että käytiin viime hetkellä ennen jäätelöauton saapumista Länsikeskuksen Prismassa ostamassa Carcassonne, jota sitten testailtiin Isännän ja serkkutytön kanssa. Ehdittiin kotiin juuri sopivasti jäätelöautolle ja nyt on taas pakkasessa jäätelöä kesän varalle. Ensimmäistä kertaa jätskiauto kävi niin, että Isäntäkin oli kotona. Tosin Isäntää enemmän kyseisestä ostospaikasta innoissaan taisi olla allekirjoittanut. Loppuhuipennukseksi käytiin vielä saunassa, sillä mikäs on parempi paikka helteellä kun sauna. Jotenkin nautin kaikkein eniten tällaisista rauhallisista koti-illoista, kun mitään ei tarvitse tehdä, mutta halutessaan voi tehdä mitä vaan!

Vinkiksi muuten kaikille helteistä yöllä kärsiville, että yöllä kuumuutta helpottaa kummasti jalkopäässä sänkyyn puhaltava tuuletin. Viime vuonna kärsittiin kovin niistä loppuvuoden helteistä ja jalkopäässämme puhalsi melko kovaääninen tuolille nostettu Lidlin tornituuletin. Tänä vuonna meillä on hieno, hiljainen ja jalallinen Hugin! Koottiin sekin eilen ja oli kyllä helteestä huolimatta hyvin nukuttu yö. Se on ihan käsittämätön lisämukavuus, mitä se sänkyyn puhaltava tuuletin kuumana yönä auttaa! Meilläkin oli sisällä +27°C, tuuletin puhalsi ykkösteholla (maksimi 4), enkä herännyt kertaakaan hikisenä. Oujea!

Borta bra men hemma bäst

Kyllä lomalla aina on nukavaa, mutta kyllä kotiin on aina kiva tulla! Ahh, mikä ihana pyykkivuori ja matkalaukkujen purkaminen. Oih, kisut, sauna ja oma sänky! <3

Kaiken lisäksi huomenna on jännä päivä, kun menen pitkästä aikaa töihin! Ties mitä kaikkea siellä onkaan tapahtunut! Viimeksi käynyt kyseisessä paikassa kääntymässä kaksi kuukautta sitten. Huh!

No ei nyt ihan niinku strömsössä

...mutta ei haittaa!

Tänään aamulla lähdettiin tosiaan Turusta ja ensimmäinen lento oli Turku-Helsinki. Finnairin sivuilta varattiin aikanaan lennot ja ainakin sen nettipalvelun perusteella oli ihan mahdollista ehtiä vaihtamaan konetta Helsinki-Vantaalla kymmenessä minuutissa. Lento saapui Helsinki-Vantaalle siis 7.15 ja lento Dubliniin lähti 7.25. Voin sanoa, että täällä on kaksi (koko kentällä neljä) sellaista, kenen mielestä se 10 minuuttia ei ihan riitä.

Me juostiin Isännän kanssa sinne portille asti paniikinomaisesti huomataksemme, että se on jo suljettu. Isäntä pidätteli vessahätää ja minä pitelin vatsaani pistävältä kivulta. Ne kaksi muuta ei edes vaivautunut juoksemaan sinne portille. Tulipa yllätyksenä sekin, kuinka iso Helsinki-Vantaan lentokenttä kuitenkin on, vaikka pieni onkin. En meinaan tiennyt, että siinä läpikävelyssä voi mennä yli 20 minuuttia. Se portti oli vielä ihan niin toisella puolella koko kenttää kun vaan voi olla.

Kaikkien, jopa itseni yllätykseksi mua ei oikeestaan harmittanut yhtään. Olen vaan niin iloinen, että ollaan Isännän kanssa kiireettömästi yhdessä, vaikka sitten hengattaisiin päivä lentokentillä ja koneissa. Suora lento vaihtui vaihtoon Lontoossa ja aamun (paikallista aikaa 8.35) sijaan ollaan perillä vasta illalla 18.40, jos kaikki menee tästä lähtien suunnitellusti. Isäntää tämä asia ketutti vähän enemmän, mutta ei mitenkään mahdottomasti kuitenkaan, etenkin kun löydettiin sille baden baden-tuoli, jossa se ottaa parhaillaan päikkäreitä.

Lentokentän baden baden

Lentojen vaihdon yhteydessä saatiin Finnairilta kaksi 17 euron tikettiä, jotka voi käyttää lentokentän kahviloissa. Käytiin terminaalin ulkopuolella Cesars Little Italyssa syömässä buffet-aamiainen, jossa Isäntä ensimmäistä kertaa pääsi toteamaan, että sille ”paksukaiselle” on alkanut tosiaan maistumaan ruoka. Siinä tunkiessani ruokaa nassuun Isäntä jo ähkyssään tuijotteli silmät pyöreinä, kun sitä ruokaa vaan upposi ja upposi. Ajattelin, että syön nyt kerralla niin, että jaksaa mahdollisimman pitkälle. Isäntä kuulemma ”huomasi kyllä”. Rasvaisten makkaroiden sijaan söin sentään enemmänkin leipää, jugurttia, marjoja ja puuroa.

Jotenkin nautin oikein toden teolla tästä kiireettömästä matkanteosta. Siis kuinka voikaan tuntua näin ihanalta makoilla tässä baden badenissa Isännän vieressä, kirjoitella blogia, katsella Solin työntekijöiden pesevän tupakkikopin ikkunoita ja ihmetellä vieressä olevan miehen ihme ääntelyä ja yksinpuhelua. On tänne yksi pikkulintukin eksynyt ja välillä se lentelee tuossa edestakaisin. Kiire ei ole, eikä tunnu yhtään siltä, että pitäisi tehdä jotain muuta, kuten vaikka lukea.

Mikä ihana fiilis!

Ps. Tuo selkä on alkanut vaivaamaan aika tosi ikävästi. Oikealla alaselässä tuntuu lähes jatkuvasti kipua ja välillä tuntuu, että siellä rutisee ja lonksuu jotkut ihme rustot. Onkohan tämä nyt sitä iskiasta? Välillä tulee vesi silmistä kun niin sattuu. Etenkin kumartelu on todella ikävää ja kävely on välillä todella tuskallista, kun alaselkä kipuilee ja sitten vielä alkaa tuohon oikealle alavatsaan tulee välillä rasituksessa pistävää kipua. Toivottavasti loma auttaa tuohon selkään.