Tiedättekös mikä päivä eilen oli? Paitsi lankalauantai, oli myös blogin vuosipäivä! Jee! Koska mulla ei ole asian osalta sen enempää juhlistamisen aihetta, jatkan muilla asioilla.
Koska olen nyt homehtunut kotona lähes viikon ja niistä viimiset kolme päivää yksin,
ette voi edes kuvitella voitte vaan kuvitella kuinka sekaisin olen. Esimerkiksi voin antaa vaikka sen, että tässä kirjoitellessa imeskelen samalla Bonbon-tikkaria ja huomasin äsken kuolan valuvan oikeasta suunpienestä vasta siinä vaihessa, kun kuolaa tippui tietokoneelle. Enkä mä oikeesti hei edes kuolaa. Tai en ainakaa myönnä.
Joka tapaukssa Isäntä tuli kotiin, jossa odotti tämä:
 |
Kuva on oikeesti netistä ladattu. Noh, ketä mä yritän huijata... Kuvitelkaa
toi vielä räpsyttävän noita silmiään korostetusti. |
Kosiskelin jo aiemmin Isännältä vaihtoehtoa että se ottais auton avuksi ja vaikka veis mut edes ihan hetkeksi
pois täältä. Täällä me nyt ollaan, Isäntä suihkussa lähdössä Ugiin moikkaamaan kaveria mökille ja paistamaan makkaraa. Koko automatkan ajattelin pitää Isännän karvattomasta (vrt. kissa) kädestä kiinni. Ihan vaan varmistaakseni, etten ole yksin. Ihmisiä! Seuraa! Uujea!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti