sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Rv 18

Pahoinvointi alkaa siirtymään pois päivärutiineista, vaikkakin yksi yllätysoksu vielä eräänä kauniina aamuna yllätti! Hampaiden pesu on ihan helvetillinen toimenpide edelleen, se asia tuskin muuttuu koko raskauden aikana.

Olen aina ajatellut, että raskausoireet on periytyviä. Meillä äidillä on ollut raskauspahoinvointia ja mummukin muisteli alkuraskauksissa nojaillensa aamulla lehmiin ja katsellen pappan tekevän työt. Mielenkiintoista oli kuitenkin se, että Isännän äiti muisteli omaa raskausaikaansa, kun sillon hampaiden pesu oli niin kamalaa. Mistäköhän on mahtanut kyseinen oire ilmestyä!

Raskaus alkaa tuntua luonnolliselta, vaikkakin se on edelleen hyvin epärealistinen ajatus. Olen lähtenyt mukaan kaikkeen raskaushömpötykseen luodakseni vauvasta itselleni edes vähän realistisemman kuvan. On se kiva oppia huomioimaan asiaa päivittäisessä elämässä jo ennen syntymää. Sitäpaitsi kaikennäköisellä hömpötyksellä saan luotua vauvaan edes jonkinnäköisen suhteen, on se sitten sydänäänien kuuntelua, bola-korun killutusta tai vadelmanlehtiteen lipitystä.

Vatsa on alkanut kasvaa jo eteenpäin. Hetken olin jo aivan varma, että se vaan levenee. Toisin kun ajattelin, vatsa ei lähtenyt nousemaan alavatsasta, vaan juurikin siitä pömppiksen kohdalta. Makuuasennossa olen huomannut kohdun painavan alavatsan valtimoihin niin, että aina nukkumaan mennessä vatsassa hakkaa syke ja jokainen sydämenlyönti tuntuu siltä, kun joku taputtaisi selkään. Se on kyllä kaikkea muuta kuin nautinnollista. Siitä huolimatta nukahdettuani nukun kuin tukki! Välillä istuessakin huomaa vatsan oikeen tärähtelevän sykkeen tahdissa.

Nyt on ilmeisesti minullakin alkanut se raskausajan energisempi aika! Ruoka maistuu, nälkä kurnii ja elämä loistaa! Kotona lukiessa on tosin tylsää, mutta heti Isännän tullessa kotiin on pakko päästä jonnekin tai tehdä jotain. Tilasin alennusmyynnistä yhden farkkukuosisen haalarin ja bodyn. Vauvan vaatevarasto siis kasvaa! Tällä viikolla tilasin myös sen dopplerin. Aika myöhäisessä vaiheessa mutta hei, parempi myöhään kun ei milloinkaan!

2 kommenttia:

  1. Ihanaa, että pahoinvoinnit alkaa jo hiljalleen helpottaa! :)

    VastaaPoista