maanantai 28. maaliskuuta 2016

Vihdoin kotona!

Yli viikko reissaamista ja vihdoin kotona! Pyykinpesukone pyörii jo toistamiseen ja Lili pyörii tuttuun tapaan levitetyllä sohvalla. Matkalaukut on melkeen purettu kokonaan ja ruokaakin saatiin jo tehtyä. Teeveessä pyörii rästiin jääneet Haluatko miljonääriksi -ohjelmat ja kohta ollaan taas ajantasalla.

Lauantainen bussimatka päättyi aikamoiseen pelästymiseen, kun Lili siitä herätessään yski aivan kamalan vihlovasti ja itkeskeli päälle. Ilmeisesti yskiminen teki kovasti pienelle kipeää. Pelästyin ihan hirmuisesti, sillä Lilin hengityskin tuntui hankalalta siinä kivuliaan yskimisen ohella. Kun aika pian Lilin heräämisen jälkeen päästiin ulos viileään ulkoilmaan ja Lilin hengitys ja yskä helpotti melkein saman tien, päätin että mennään kuitenkin sinne isäni luo ja seurataan tilannetta. Varmuuden vuoksi soitin päivystykseenkin, sillä yötä vasten mentiin ja halusin tietää miten pienen olotilaa mahdollisesti voisi helpottaa ja mitä merkkejä tulisi seurata.

Yötä vasten annettiin pienelle vähän Panadolia ja yö menikin ihan hyvin. Viimeyökin meni ihan hyvin, mitä nyt vähän vähtäämistä yöhön mahtui. Nenä vuotaa pienellä vieläkin ja yskäkin vielä vaivaa, mutta nyt enemmänkin räkäisenä yskänä kun kuivana ja kipeänä. Aika varmasti se ikävä kuiva yskä oli tuliainen lentokoneen vedosta. Se on kyllä kamalan petollinen ja vaikka yritin Liliä siltä suojella, ei näköjään riittänyt. Ensikerralla tiedän pyytää viltin.

Kotimatka Raumalta Vantaalle meni ihan käsittämättömän hyvin! Ollaan Isännän kanssa viimeaikoina vähän jopa jännitetty tuota yli kolmen tunnin ajomatkaa Lilin kanssa, sillä enää se ei mene yhden päiväunen aikana ja valveillaoloaikakin siinä päiväunien välissä alkaa olla jo kaksi-kolme tuntia ja sitä ei kauheasti viitsisi missään huoltoasemalla hengailla. Nyt Lili heräsi täysin rauhallisena ennen Lohjaa, pysähdyttiin Lohjalle ja jatkettiin matkaa aika pian Lilin ollessa ihan hereillä. Koko kotimatkan neitonen oli ihan rauhassa ja heilutteli lelujaan takapenkillä Isännän vieressä. Olen vieläkin ihan äimänä.

Kyllä tässä vielä tekemistä riittää ennen kun kaikki tavarat ovat taas paikoillaan. Tässä saa alkaa taas pakkaamaan samanaikaisesti, sillä kaksi viikkoa tästä eteenpäin ollaan Lilin kanssa Etelä-Saksassa äitini luona kera pääsykoekirjojen. Pelottavan nopeasti aika menee! Toivon että tuo lukuaikakin menee nopeasti, sen verran se minua jännittää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti