Mä olin jotenkin pienessä päässäni ajatellu, että ei me mitään välikausihaalareita tarvita. Ollaan menossa viikoksi Berliiniin ja kun tullaan kotiin niin siitä kahden viikon päästä lähdetään Etelä-Saksaan. Kyllä Saksassa kevät on jo paaaljon pidemmällä ja me pärjätään hyvin kun rattaissa on jalkapeite ja tytöllä vanupuku.
Pyh pah. Mistä moinen ajatus on pääkoppaani edes tupsahtanut?!
Onhan meillä rattaissa jalkapeite: yhdistelmien ratasosassa. En tietenkään ollut yhtään ajatellut, että matkarattaisiin meillä ei ole mitään. Mietin lämpöpussia rattaisiin, mutta ohuita vaihtoehtoja on todella vähän. Yksi softshell-malli olisi ollut, hintaa 89 euroa. Sillähän saadaan jo aikamoinen haalarikin, joka on kuitenkin paljon monikäyttösempi, kun voi pitää rattaiden ulkopuolellakin.
Eilen illalla tulin kotiin ja olin ihan pasmat sekaisin. Joku tuulenpitävä haalariratkaisu piti löytää NYT, ennen reissua. Lähtö on lauantaida kukonlaulun aikaan. Siinä paniikissa googlailin, eikä oikeen sopivaa löytynyt. Lähdin vielä iltamyöhillä Kaaren Prismaan katsomaan vaihtoehtoja, mutta ei sieltäkään oikeen mitään löytynyt.
Hädässä ystävä kuitenkin tunnetaan. Saatiin kaverilta tuulenpitävä windfleece-haalari, joka nyt aloittaa uuden ajanjakson Lilin haalarina. Huh. Paniikki ohi! Nyt Lili voi mahdollisesti mennä Berliinissä vaikka hiekkalaatikolle tai keinumaan. Tai hengata sylissä muuten vaan vaikka millasessa tuiskeessa. Tai killua Manducassa ilman pelkoa, että viima vilisee puvun läpi.
Tässä on jo pienimuotoista pakkaushärdelliä menossa. Isäntä lähtee huomenna töistä suoraan kuljettamaan kissoja Laitilaan (n. 222 km) hoitopaikkaan, joten Isännän pakkailut pitää hoitaa jo tänään. Itselläni on huominen päivä hoitaa meidän pakkailut loppuun. Tämä päivä on mennyt pitkälti pyykkien parissa.
Lisäraporttia tiedossa, kunhan aikaa liikenee!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti