keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

OP:n palvelupisteellä

Asioin tänään OP:n palvelupisteessä. Olin Lilin kanssa vaunuttelemassa ja kävelin siitä ohi. Olimme maksaneet autovakuutuslaskun kahteen kertaan ja saimme postissa ilmoituksen saapuneesta rahalähetyksestä. Sitä lappua vastaan siis liikaa maksetut rahat sai käydä nostamassa OP:n palvelupisteestä. Aikanaan kävi kuitenkin niin, että kävin siellä 3 kertaa, mutta joka kerta palvelupisteet veti todella hitaasti ja asiakkaita oli niin paljon, että en yksinkertaisesti voinut jäädä Lilin kanssa odottamaan. Viimeinen lunastuspäivä meni ohi jo tovi sitten, mutta ajattelin käydä tiedustelemassa rahojen kohtaloa.

Asiakaspalvelijoita oli kaksi kappaletta ja jono veti todella hitaasti. Koska minua ennen oli vain kolme asiakasta, päätin etten nyt luovuta. Odotin 20 minuuttia. Siinä odotellessani mietiskelin ja päätin samalla kysäistä sattuneen vaunuvahingon vakuutuspäätöksen korvauslaskelman perään. Automaattisesti korvauslaskelmaa ei lähetetty ja verkkopalvelun viestin välityksellä sain lupauksen postitse toimitettavasta korvauslaskelmasta, jota ei ikinä kuulunut. Siitä on nyt kuukausi.

Kun vihdoin pääsin siihen virkailijalle, hänellä ei ollut mitään käsitystä alkuperäisen ongelman rahojen tilanteesta. Kerroin molemmat asiani ja hän ilmeisesti chattaili vakuutuspuolen virkailijan kanssa. Siinä selvityksessä meni yhteensä reilu 20 minuuttia. Suurin ongelma oli se, että autovakuutus on Isännän nimissä ja minulla oli valtakirja vain rahojen hakemiseen, joten minulle ei voitu kertoa, mitä rahoille on nyt käynyt. Mielenkiintoista sinänsä, koska tekemäämme valtakirjaa molemminpuolisen asioinnin takaamiseksi ei löytynyt ja olen 100 prosenttisen varma valtakirjan olemassaolosta, olenhan sen samaisen valtakirjan valtuuttamana itse ottanut kyseisen vakuutuksen Isännän nimiin. Lupasin kuitenkin tehdä valtakirjat Pohjolan verkkopalvelussa, jospa ne siellä pysyisivät paremmin tallessa kuin se alkuperäinen paperivaltakirja.

Toisen ongelmani kohdalla hän ei osannut sanoa oikein juuta eikä jaata edes sen pitkän selvitystyön päätteeksi. Hän kehotti soittamaan sille, joka minulle lupasi sen korvauslaskelman lähettää. Voin kuulemma joutua odottamaan, jos soitan Pohjolan asiakaspalvelunumeroon. Mietin siinä, onko edes mahdollista että joutuisin odottamaan kauemmin kun päästäkseni tähän. Virkailija kehotti minua odottamaan hetken, kävi tulostamassa jotain ja tuli takaisin lappujen kanssa. Olin hetken onnesta soikeana, kun luulin hänen antavan minulle tulostettuna sen korvauslaskelman. Hän antoi eteeni kaksi valtakirjapohjaa ja ohjeet terveysselvityksen täyttämiseksi ja alkoi käymään kanttani läpi terveysselvityksen täyttämistä. Aloin nauraa. Olin ihan pihalla, sillä mielestäni mikään ongelmistani ei tällä hetkellä liittynyt terveyteeni.

Siinä ilmeisesti tapahtui joku väärinkäsitys jossain, mutta terveysselvityksen täyttöohjeen ihan alakulmassa oli ohjeet valtakirjojen täyttämiseksi. Kiitin ja lupasin edelleen täyttää ne valtakirjat siellä verkossa. Tämän reilun tunnin kestäneen ajanjakson jälken minulle jäi käteen kaksi valtakirjapohjaa, ohjeet terveysselvityksen täyttämiseksi, ei mitään korvauslaskelmasta ja ohjeistus, että Isäntä voi lukea vakuutuskirjan läpi, sieltä kuulemma löytyy tieto mitä rahoille on tapahtunut. Ne eivät ihan oikeasti voineet edes teoriassa minulle kertoa, mitä niille rahoille kävi? Menetettiinkö ne valtiolle? Pitääkö Pohjola ne itse? Saako ne jotenkin vielä lunastettua vaikka tilinumeroa vastaan? Käytetäänkö niitä tulevien vakuutusmaksujen maksamiseen?

Lähtiessäni soitin Pohjolan asiakaspalvelupuhelimeen, jonotin kaksi minuuttia ja tiedustelin korvauslaskelman perään. He yhdistivät minut korvauspuolelle, jonne jonotin toiset kaksi minuuttia ja lupasivat laittaa korvauslaskelman postissa. Ilmeisesti se on aiemmin unohtunut, eksynyt tai jotain muuta. Tiedustellessani rahojen perään he yhdistivät takaisin asiakaspalveluun. Jonotin kolme minuuttia ja sain kuulla, että Isäntä voi laittaa tilinumeron verkkoviestillä ja rahat maksetaan tilille. Hän myös tarkisti, että valtakirjaa ei sieltä löydy, mutta olen ihan tuhottomasti kiitollisempi tähän vastaukseen, enkä usko että tässä mitään vaitiolovelvollisuutta rikottiin. Tähän puhelinasioimiseen meni puolet siitä ajasta kun siellä asiakaspalvelupisteessä.

Summa summarum:

- Ne todellakin tarvitsevat lisää henkilökuntaa sinne asiakaspalvelupisteelle. Toinen virkailija asioi koko sen ajan vanhemman naishenkilön kanssa, joka ei kuullut eikä nähnyt kunnolla. Itse sentään osaan asioida verkossa ja puhelimessa, mutta vanhukset ei. Siinä jonossa oli vielä useampi vanhus jonottamassa (turhauttavan kauan) omaa vuoroaan.
- Nämä valtakirjajutut on ihan perseestä.
- Laitetaan meidän valtakirjat heti ajantasalle.
- Tästedes asioin aina joko verkossa tai puhelimessa!

Siinähän meidän päivä sitten kuluikin...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti