Se voittaja-fiilis

Mä selvisin niin voittajana tästä päivästä, että olin niin fiiliksissä kun lähdin töistä kotiin. Mun teki ihan hirveesti mieli salaattia, ihan tosi siis (hyvä että joskus tekee mieli jotain terveellistäkin) ja ajattelinkin että käyn kaupan kautta ostamassa salaattiainekset (salaatti, kurkku, mozzarella) ja aamukahvimaitoa. Siinä kaupassa olin supertehokas ja onnellisena kävelin kotiin, jossa Isännän sisko odotteli oven takana, koska sen leivät oli meillä jostain minulle tuntemattomasta syystä. Koko matkan suunnittelin ihan superhyvää blogipäivitystä, että tässä se sitten on:

Avasin kotioven, mielessä ajatus "salaattia, salaattia", katoin keittiöön ja suusta pääsi samantien "mitä vittua" ja oikein syvä painotus tuon jälkimmäisen sanan tuplakonsonantille. Siellä odotti tämä:

Pahoittelen siinä tilanteessa tärähtänyttä kuvaa, ehkä kädet tärisivät, en tiedä, mutta vertailun vuoksi, se taulu on ennen ollut tuolla:

Siis ihan käsittämätöntä! Kissojen ruokapaikka on tossa alla, eli ne on selviytynyt tänään sekä giljotiinista, että sisäisestä verenvuodosta, sillä täytin ruokakipon tänäaamuna ja se oli koskematon, mutta lasinsiruinen. Ja kyllä, siihen kehykseen kuului lasi, joka oli ihanasti osittain palasina, mutta suurena osana tuolla patterin takana. Siinä hetken tuskailtuani Isännän sisko heitti ilmoille, että ota vasara. Noh, se yhdeksännellä luokalla ammattikoulujen järjestämästä Taitaja 9 -kilpailusta voittamalleni vasaralle tuli vihdoinkin käyttöä, kun hakkasin sitä lasia sieltä patterin alapuolelta rikki, että sain sen pois sieltä.

Tämän jälkeen sitten tietenkin kaikki tuntui epäonnistuvan, muun muassa ostoskassi tippui lattialle ja rasvat oli saunan jälkeen ihon sijaan lattialla. Kaikkein eniten harmittaa kuitenkin se taulu. Onneksi se kaverin vesiväreillä ylioppilaslahjaksi saamani kuva on täysin ehjä. Samaa ei voi kyllä sanoa tuosta ikkunan alla olevasta betonireunasta, josta taulu on tippuessaan lohkaissut molemmin puolin aika hyvät palat.

Reunoilla näkyy ne lohkeamat.

Vinkiksi kaikille, että ei kannata kiinnittää tauluja sellaisilla seinään lyötävillä muoviklipsuilla, ne voi meinaan mennä rikki. Luojan kiitos noi kissat nukkuu päivät kun ollaan pois kotoa eikä tosiaan ollut tuossa alla eikä käynyt syömässä. Tosin, tuli sitten toisen kissan vakuutuslasku, että ainakin on tarvittaessa vakuutukset kunnossa kun kissan vakuutus maksaa enemmän kun mun ja Isännän vakuutukset yhteensä.