Asia 1.
Meillä oli kollegan kanssa eilen keskustelua töissä terveellisestä ruokavaliosta. Kuulun siihen väestöön, joka tietää mitä terveellinen ruokavalio sisältää, tietää kaikennäköistä hiilihydraateista, proteiineista ja rasvoista, mutta syön silloin kun ehdin ja yleensä sitä, mitä suinkin ehdin. Työkaverini kysyi, millon viimeksi olemme tehneet ja syöneet kunnon ruokaa. Tiedustelin, mitä "kunnon ruoka" mahtaa sisältää ja saadessani vastaukseksi, että perunoita ja jotain kastiketta, tajusin ettei varmaan koskaan. Pari faktaa:
1. Meillä ei juurikaan syödä perunoita, koska en juurikaan pidä perunoista.
2. Ostin perunoita ensimmäisen kerran elämässäni noin kuukausi sitten, koska mieleni teki paistinperunoita.
3. En pidä peruna-kastike yhdistelmästä niin paljoa, että valmistaisin sitä kotona (paitsi uudet perunat ja voikastike).
4. Vatsani on toiminut huomattavasti paremmin, kun olen jättänyt perunan vähemmälle.
Tänään syötiin naudan ulkofileepihvit ja salaattia.
Asia 2.
Jalkapallo. Siis asia, jota en millään pysty ymmärtämään ja jonka olemassaolon olen onneksi melkeen onnistunut totaalisesti tänäkeväänä kieltämään. Tiedättekö sen huutoölinän, joka sieltä jalkapallopelin taustalta kuuluu? Noh, Isäntä katsoi viimevuonna jalkapalloa televisiosta ja minä nukahdin sohvalle. Heräsin noin 10 minuutin välein koko yön sellaiseen kuviteltuun huutoölinään. Sen jälkeen ajatus jalkapallosta tuo edelleen kylmät väreet iholle. Se ölinä on K A M A L A! Lisäksi pari faktaa:
1. Jalkapallo on varmaan maailman hitaimmin etenevä urheilulaji.
2. Sitä on tylsempi katsoa kuin tennistä, mutta sama idea. Sen sijaan, että puolelta toiselle menisi pallo, siinä juoksee pitkä- tai takatukkainen mies, jolla on idiootin näköinen kuminauha pään ympärillä ja tahti on paljon hitaampi.
3. Siis kuinka iso maali ja kuinka ne ei saa sitä palloa sinne?! Eikö ne ole ammattilaisia!?
4. Jos on oikein kuuma, niillä voi kuulemma olla parin minuutin juomatauko, muuten ne juoksentelee vähintään puolitoista tuntia, putkeen.
5. Eroa hyvän pelin ja huonon pelin välillä on lähes mahdoton sanoa.
6. Jopa selostus on niin tylsää, että nukahtaa väkisin.
Luojan kiitos Isäntä ei ole mikään erityisen fanaattinen jalkapallofani.
Jääkiekko rules!
Asia 3.
Ostin, oikeastaan mummu osti minulle käsityömessuilta sellaisen hiuspyyhkeen, mitä olen kauan himoinnut. Myyjä vannotti, että se sopii vaikka kuinka pitkille ja paksuille hiuksille, että hänen lapsenlapsensakin käyttää sellaista ja sillä on hiuksen kankkuun asti. Noh, vitut saanen esittää eriävän mielipiteen. Ainakin minun hiukseni ovat sekä liian pitkät, että liian paksut tähän kyseiseen välineeseen.
Kankaat kävin ostamassa jo aikaa sitten ja nyt vihdoin ehdin saamaan jotain aikaiseksi. Koska ompelukoneeni on lainassa, en päässyt ompelemaan hienoja vinonauhoja noihin reunoihin, mutta saumurini pääsi suhisemaan oikein urakalla. Ei niistä mitään nättejä tullut, mutta käteviä senkin edestä. Tein neljä erilaista mallia, jotka poikkeavat napitukseltaan, syvyydeltään ja pituudeltaan. Kodin lisäksi voi käyttää ripotella niitä eri paikkoihin tulevaisuuden varalle ja yhtä voin käyttää hiusväripyyhkeenä. Ideana on kuitenkin siis se, että tutkin mikä näistä vaihtoehdoista on parhaan mallinen ja helppokäyttöisin. Johtopäätös on joka tapauksessa se, että näitä pitäisi myydä eri kokoisena. Tuo alkuperäinen (vasemmanpuoleisin) olisi ehkä M ja tuo oikeanpuoleisin XXL.
 |
| Tauskalla lattialla Isännän vaatteita, joista en koskaan valita. |
Asia 4.
Joskus pienenä kun äitini työskenteli leirintäalueen kahvilassa. Tämä kahvila ei ollut mikä tahansa kahvila, vaan siellä myytiin Pappagallo-jäätelöä. Se on maailman parasta jäätelöä. Tänään olimme Prismassa toimittamassa ostoksia juhannusta varten, kun huomasin kyseistä tuotetta pakastimessa. Teidän olisi pitänyt nähdä Isännän ilme, kun maksoin 12 euroa litrasta (2 x 0,5l) jäätelöä. Vannotin, että tämä on parempaa kuin Ben and Jerry's. Silmiään ja päätään pyöritellen Isäntä tuijotti niitä jäätelöpurkkeja kun kaivoin ne pakastimesta jälkiruuaksi. Tuhahdus, maistiainen ja Isäntä oli myyty.
Isäntää jäi vielä himottamaan sitruuna, sitruunan ystävä kun kovin on.
Tänään muistui mieleeni, että enää kaksi päivää niin pääsen KOLMEN PÄIVÄN vapaalle! Ja vain huominen on pitkä (12h+) päivä. Uujea!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti