Kuullessaan, että maistereilla on seppele, hän myös yritti liittää kuvaan sankarin päähän seppelettä. Isäntä istuskeli sohvalla ja pohti itsekseen, että "kyllä tämä hattu nyt vaan taitaa olla parempi kuin tuo seppele". Mielenkiinnosta kurkistin tietokoneen näytölle. Sen sijaan, että seppele olisi ollut nätisti maisterin päässä, se oli taiteellisesti liitetty kuvaan maisterin kasvojen ympärille, kehykseksi. Totesin, että juu, kyllä se hattu taitaa olla parempi.
Joka tapauksessa pisteet maisterille, sillä hän on ensimmäinen, joka on Isännän saanut askartelemaan omasta vapaasta tahdostaan ja niin maisteri sai vallan mainion kortin!
Tänään lähdettiin juhlista minä hyvässä kunnossa, Isäntä ei niinkään. Kierreltiin vähän maaseutuja ja käytiin iso iso vanhempieni kuolinpesällä ja ajeltiin maisemareittejä Rauman kautta Turkuun. Siinä 8-tiellä yksi auto ohitti meidät todella häikäilemättömästi ainakin 160km/h lasissa ohituskaistan viimehetkellä kun kaista päättyi niin, että jouduin itse väistämään sivuun, ettei se urpo törmäisi vastaan tulevaan autoon. Manasin ihan lievästi. 30km siitä eteenpäin siinä Mynämäen risteyksessä auto oli ajanut kolarin. Se oli tapahtunut JUURI ennen, kun ajettiin siitä ohi. Autoja oli siihen jo pysähtynyt ja kaikki kolariin osalliset nousivat parhaillaan autoistaan niin katsoimme parhaaksi vain ajaa hiljaa ohi väistellen auttajia ja jatkaa matkaa. Päätin kuitenkin soittaa hätänumeroon ja kertoa tapauksesta, sikäli mikäli kaikki ajattelevat, että "kyllä joku on soittanut". Vähän nousi iho kyllä kananlihalle.
 |
| Pitkä suora, josta joskus on mennyt junarata. |
 |
| Vanha junarata toiseen suuntaan. |
 |
| Vuojoen kuusipolku. |
Nyt ollaan vihdoin kotona, myös kissat ja itseasiassa myös niiden hoitotäti. Pizzakivi käyttöön, myöhemmin maanantainen Game of Thrones (koska Isäntä oli koko viikon pois) ja seuraava pitkä viikko ennen juhannusta alkakoon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti