Neula päässä, pää jäässä

Tämä päivä meni niin naula päässä, että ei mitään rajaa. Mikään ei onnistunut, ajaus karkaili ja olen vaan niin loppu. Siis olen niin loppu, että luojan kiitos huomenna on lyhyt (vain 8 tuntia) päivä ja sitten alkaa juhannus. Koko juhannuksen ajan yritän unohtaa ensiviikon, jonka pelkään koituvan kohtalokseni, vaikka sen viikon jälkeen minulla onkin kuukauden ajan vain yksi työ, näytteenottoharrastus.

Minulla ei ollut edes näytteenottoharrastuksen avaimia tänään. Ei helpottanut työtä kyllä yhtään.

Päätin hiljaa mielessäni alkuviikolla, että ei iltaoluita ennen juhannusta, sillä kaljamahani alkaa muistuttamaan ikäiselläni naisella erehdyttävästi raskausmahaa ja pidemmän päälle on varmaan kiusallista "ei, se on vaan kaljaa", mutta kotiin tultuani ihana, maailman paras Isäntä kävi noutamassa loppuun kuluneelle emännälleen kaupasta olutta. Koska, noh, naamasta sen näki.

Ihana, maailman paras Isäntä on myös tänään ahkerasti käynyt noutamassa Emäntänsä tilauksia pitkin pitäjiä, koska emäntä itse on painanut pitkää päivää.

Tilasin samana päivänä kännykkään uudet kuoret (Saksasta), kissoille ruokaa (Saksasta), haaremihousuja (Thaimaasta) ja Iittalan laseja netAnttilasta. Kännykän kuoret saapuivat tänään postiluukusta, kissojen ruuat olisivat tulleet toimituksena kotiin, mutta koska emme olleet kotona, Isäntä haki ne ja haaremihousut olivat saapuneet pääpostiin. Myös netAnttilasta tuli ilmoitus, että tuote on valmiina lähimmässä myymälässä odottamassa noutoa. Thaimaasta Suomeen tulee siis kuljetus yhtä nopeasti kuin netAnttilan sisäisessä postissa Suomesta Suomeen. Mielenkiintoista. Noh, anyhow, toimitukseni ovat saapuneet, jihii. Ne kuuluukin niihin harvoihin hyviin asioihin tänään. Niitä hyviä asioita ovat siis materia, olut ja Isäntä.

Saksa, Thaimaa, Saksa

Sain isältäni tuliaisiksi Thaimaasta haaremihousut. Lähinnä nauroin ja epäilin isäni mielenterveyttä. Kun veljeni puoliso asteli kerran vastaan lähes samanlaiset housut jalassa, kiskaisin kesähelteillä omatkin jalkaan. Siis joka ainoan ihmisen täytyy kokeilla haaremihousuja! Loppujen lopuksi ne ei ole niin tyhmän näköiset, tai jos on niin ihan sama, ne on niin  T A V A T T O M A N  mukavat. Noh, vaihtelun vuoksi nyt vihdoin, kolme kesää myöhemmin päätin vihdoin ostaa uusia, mutta koska Suomesta ei samanlaisia saa, mistä muualtakaan kun itse tarinan alkulähteiltä?

UuJea!

Isäntä osti minulle syntymäpäivälahjaksi kännykkään suojakuoret. Kuorista irtosi magneetti, jonka liimasin takaisin, mutta väärin päin. Tästä syystä suojakuoren etuosa ja takaosa (johon sen piti magneetin avulla kiinnittyä) hylkivät toisiaan. Lopulta suojakuoren alaosa alkoi antaa periksi, jolloin kuori pysyi kuitenkin kiinni. Sitten se tippui ja kiinnike, jossa magneetti oli kiinni irtosi kokonaan. Tilasin jostain halvan kuoren, joka oli ihan pa*ka. Koska vanha oli kiva ja ihana ja hieno, päätin ohittaa valinnan vaikeuden ja tilata uuden, täysin samanlaisen. Rakastan sitä jo nyt.

Winter Apples

Mufasalle tilattiin 10kg herkkävatsaisten kuivaruokaa ja vähän märkäruokaa päälle. Kisu tunnisti heti omansa. Nuo 10kg säkit tulee pidemmän päälle paaljon halvemmaksi ja koska meidän kisut syö melkein mitä tahansa kuivaruokaa *kop kop*, niiden tarpeet on edullisempi tyydyttää näin. Tuosta pitäisi kuulemma riittää 200 päivää yhdelle kissalle, eli siis 100 päivää meidän kahdelle. We'll see.

Omnomnom.

Lopuksi, laatikkoa ei vaan voi heittää pois ennen kun se on leikitty loppuun, joten sijaitkoon jossain hieman syrjemmässä.

Tästä tulee vielä riita kissojen kesken.

Niin, niitä lasia Isäntä ei sentään sieltä Raision Kodin ykkösestä noutanut. Katsellaan sitten ensiviikon jälkeen.