Käytiin taas viikonloppuna pikainen Rauma-visiitti. Lauantaina Raumalle, sunnuntaina pois. Matkanteko on edelleenkin helpointa Lilin ensimmäisten päiväunien aikaan, vaikka koko 3,5 tunnin ajomatkan kestävät päiväunet ovat nykyään jo pelkkä muisto. Menomatkalla Isäntä ajoi ja Turkuun asti istuin etupenkillä. Turussa minun piti siirtyä takapenkille viihdyttämään pientä ihmistä, sillä hereillä automatkustus on niin kovin tylsää. Takapenkillä kanssamme oli noin 100 erilaista lelua, oli värikästä helisevää palloa, Eetu-kettua, kissahelistintä, kirahvipurulelua, pöllöhelistintä ja vaikka mitä erilaisia esineitä, joita heiluttelin siinä vauvan naaman edessä ilveillen, naureskellen ja erinäisiä äänieffektejä pitäen. Tästä kovasta yrityksestä huolimatta Lilin naama välillä vääntyi irvistykseen ja pääsi parkaisuja. Onnistuin tekemään tätä noin 20 minuuttia, joista viimeiset 10 minuuttia melko huonolla menestyksellä. Tämän jälkeen vihdoin pysähdyttiin Isännän isovanhempien luona. Olin aivan loppu. Pysähdyksen jälkeen oli seuraavien päiväunien aika, jolloin päästiin loppuun asti nukkuvan vauvan kanssa.
Paluumatkalla minä ajoin. Päästiin Saloon asti niin, että Lili nukkui ja kun Kivihovin Teboilille näytti olevat 2km matkaa, Isäntä raportoi takapenkiltä, että "täällä herättiin." Tiedustelin, että joko pysähdytään Kivihovissa, mutta Isäntä meinasi, että "Lohjalle ajaa 23 minuuttia." Myhäilin itsekseni, että kerrankin Isäntä saa kontolleen Lilin viihdyttämisen ja jos se vaikka vihdoin tajuaisi kuinka uuvuttavaa hommaa se pidemmän päälle on. Isäntä selaili takapenkillä tovin puhelintaan Lilin heräillessä hiljalleen, mutta ei mennyt kauaa kun ensimmäinen parkaisu kuului. "Jaahas", Isäntä totesi, kaivoi viereltään iPadin ja hetken naputtelun jälkeen alkoi kuulua Mertarannan selostusta. "Mitäs siellä katotaan?" tiedustelin. "2011 finaalia", Isäntä vastasi.
Sitä ensimmäistä seuraava parkaisu tuli juuri ennen Lohjan liittymää, sen 20 minuuttia myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti