vauvauinti

Tänään oltiin ensimmäistä kertaa vauvauinnissa! Sitä on odotettu! Olin ollut sitä mieltä, että ei me mennä mihinkään vauvauintiin, mutta kun Lili nauttii kylvyistä niin paljon ja kun Lili ensimmäistä kertaa nauroi ääneen juurikin kylvyssä, tiedustelin onko Isännällä kiinnostusta vauvauintiin. Isäntä melkeen jopa innostui, joten alettiin selaamaan eri vauvauintien järjestäjiä täältä seudulta. Itse tällaisenä ihovammaisena en ole vuosiin uimahalleissa käynyt, joten en edes tiedä mitä nykyajan uimahallivedet iholleni tekevät. Pitkän selailun jälkeen päädyttiin Rantakirppujen järjestämään vauvauintiin, joka tapahtuu siis vanhustensäätiön altaalla, ei uimahallissa. Heillä on myös tarkat kriteerit veden laadulle ja viimeviikon ensimmäinen uinti jäikin välistä juuri sen vuoksi, että suodattimien vaihdon jälkeen veden laatu ei ihan saavuttanut vaadittuja kriteerejä vielä ennen meidän vauvauinnin ajankohtaa.

Tosi monet on sanonut, että kun vauvauinti on niin kivaa ja niin ihanaa ja niin superia ja sitä sitten odotettiin ihan tosi paljon! Ohjeistuksen mukaan viimisestä ruokailusta pitäisi olla 1-1,5 tuntia kakkavahinkojen varalta ja unta pitäisi olla takana riittävästi, ettei siellä altaalla vauvaa väsytä. Uinti alkoi 18.15 ja syötin Lilin hieman ennen viittä juuri ennen lähtöä. Lili nukkui puolisen tuntia siinä matkalla kun ajettiin paikanpäälle ja jännäksi meni kun meidän jatkuva kakkailija ei kakannutkaan ennen uintia. Uusi uimapuku päälle ja pesun kautta altaalle siitä huolimatta.

Meillä oli turvakaukalon päällä Ikeasta ostettu kosteussuoja.

Lili oli alkuun aika ihmeissään, mutta ei kuitenkaan suurempia stressannut. Siinä alkuun harjoiteltiin otteita ja vatsauinnillaan Lili hörppäsi vähän vettä pelästyen itse ja peläyttäen äitinsä melkein hengiltä. Siinä pelästyksestä itkevää vauvaa paniikissa selkään taputellessa ja hyssytellessä ohjaaja toisteli hymyillessä vieressä "ei haittaa, se ei haittaa yhtään". Isäntä oli vauvan uittamisessa kyllä paljon parempi! Lili oli ehkä alkuun enemmän ihmeissään kun innoissaan ja pidemmän päälle vähän rentouduttuaan hän keskittyi uimisen ja lelujen sijaan imemään vettä sormistaan. Hieman ennen kun puolen tunnin uintikerta täyttyi, Lili väsähti ja lähdettiin juuri ennen loppuleikkiä pesulle. Kun päästiin saunaan hörpylle, se kakka tuli. Ei sentään altaassa, mutta onneksi oli uikkari vielä päällä ja tulipahan testattua superhienon uimapuvun vaippaosaa. Hyvin toimi eikä yhtään vuotanut. Nyt se pyörii tuolla pesukoneessa.

Otin varoiksi mukaan ylimääräisen pyyhkeen ja se oli todella hyödyllinen, sillä meidän molempien pyyhkeet oli ihan märkiä ja Lilin iho piti saada todella hyvin kuivattua ennen kun uskalsin pukea vaatteita päälle ja viedä sitä tuonne pakkaseen. Suosittelen siis vauvauntiin menijöille mukaan ylimääräistä pyyhettä! Suihkutiloissa oli Bumboja, joihin sai vauvan istuskelemaan oman pesun ajaksi, mutta minä pidin Liliä turvakaukalossa ennen altaalle menoa ja se toimi meillä hyvin. Turvakaukalon päälle laitoin IKEAsta ostetun kosteussuojan, joka on ollut mukana myös auton suojana synnyttämään mentäessä. Bumbo oli pienen mielestä aika hämmentävä kapistus kun siihen hetkeksi pääsi istumaan vauvauinnin jälkeen ja pienen kostea iho tuntui oikeen jämähtävän siihen bumbon pintaan kiinni niin, että tuntui itsestä siltä, että ihoa vasten se ei voinut kovinkaan mukava olla. Uimaan mennessä Lili oli minun kanssani pukuhuoneessa ja vauvauinnin jälkeen yritin laittaa meidät molemmat kuntoon yhtäaikaisesti. Ensikerralla pesen, kuivaan ja puen ensin Lilin, vien sen pukuhuoneen ulkopuolelle Isännälle ja vasta sitten peseydyn itse. On varmasti paljon helpompaa!

Olihan se hauskaa, mutta ehkä muiden hehkutuksen perusteella odotin jotain ihan superihanaa ensimmäistä kertaa ja ne odotukset aiheuttivat pienimuotoisen pettymyksen. Isännän mielestä oli kivaa, tosin Isäntä ei ehkä ihan samalla tavalla ensimmäistä uintikertaa odottanut. Täytynee käydä muutamaan otteeseen ennen kun näkee, mitä Lili tästä touhusta oikeasti pitää.