Kärkkäinen

Olen jo pidemmän aikaa halunnut mennä käymään Kärkkäisellä, kun tuntuu että niin monesta suunnasta olen kuullut jotain kyseiseen paikkaan liittyen. Ehdotin lauantaina Isännälle, josko sunnuntaina lähdettäisiin käymään Lahden Kärkkäisillä, kun ei muitakaan suunnitelmia ollut. Siitä se ajatus sitten lähti...

Kärkkäinen on siis iso tavaratalo, missä on melkeimpä mitä vaan. Sieltä tuli siis osteltua kaikenlaista, mitä nyt tarpeelliseksi katsottiin, vaippapusseja, kertakäyttöisiä vaipanvaihtoalustoja, lamppuja, keittiöön kello yms. Se paikka on vähän samanlainen kun Ikea: et edes tiennyt tarvitsevasi jotain ennen kun törmäsit siihen.

Tuli sieltä oikeasti pääasiassa kaikkea hyvinkin käytännöllistä hankittua. Lili sai muun muassa Lovin harjoittelumukin ja Lovin tutteja. Meillä on Lilin kanssa edelleen tuttiopettelu käynnissä, vaikka se ei nyt ihan jokapäiväistä olekaan. Lilillä on ollut kyökkäämisongelmaa tuttien kanssa ja kuulin kaverilta, että Lovin tuttien kanssa tätä ongelmaa ei ilmeisesti pitäisi niin paljoa olla. Noh, Lili ei kyökännytkään näistä tuteista, mutta parin imaisun jälkeen hän sylkäisee tutin pois. Ilmeisesti, koska sieltä ei kerran tule mitään. Katsotaan jos Lili jossain kohtaa tajuaisi tutin idean. Itse olen jo viittä vaille luovuttamassa, ollaanhan me pärjätty tähänkin asti ilman.

Tuo harjoittelumuki taas toi mieleeni taas ihan uuden näkökulman: kohta saadaan Lilin kanssa opetellä syömään ja juomaan. Tuo syöminen nyt on ollut ihan itsestään selvä, mutta että juominenkin!? Lili ei ole koskaan saanut edes maitoa pullosta ja todennäköisesti hypätään kokonaan tuttipullon ohi ja siirrytään suoraan nokkamukiin, mutta pitää siitäkin juominen opetella. Miten en ollut lainkaan ajatellut tätä? Noh, ainakin meillä on nyt harjoittelumuki, jonka kanssa voidaan sitä mukista juomista harjoitella.

Tällainen odottaa sitä kiinteisiin siirtymistä.

Mitä vielä? No Mauri Kunnasta tietty! Päätin jo jokin aika sitten, että haluan kerätä Lilille Mauri Kunnaksen kirjoja. Haluan todellakin lukea Lilille, kun Lili tuosta vähän kasvaa ja haluan lukea jotain, mihin jaksaa itsekin hieman keskittyä. Meillä oli pari Mauri Kunnaksen kirjaa kun olin pieni ja tykkäsin niistä ihan hirveästi. Nyt myöhemmin olen tajunnut, että niissä on ihan oikeasti ollut sen tarinan sisällä ihan faktaa, vähän niinkuin Olipa kerran elämä -ohjelmissa. Kaiken lisäksi oli ihan parhautta etsiä sieltä sivuilta aina Herra Hakkarainen ja Hämähäkki Heikki! Kärkkäiseltä löytyi edullisesti tämä kirja, joka myös meillä lapsena oli. Ei mikään ihan tuore julkaisu siis.

Tämä on ihan paras kirja! Siinä käydään läpi sanomalehden syntyminen ja ihan viimeisellä sivulla lehti tipahtaa postiluukusta. Kirjan yhteydessä tulee myös tuo lehti, joka sitten sieltä postiluukusta tipahtaa ja joka tuon kirjan sivuilla syntyy. Muistan kun pienenä luin tuota omaa lehteä vanhempien lukiessa Länsi-Suomea. Tuo on muuten sitten ihan ensimmäinen koskaan lukemani sanomalehti. Ja se on hauska, myös näin aikuisiälläkin. Se Mauri Kunnaksen kirjoissa on ehkä parasta, että se on viihdyttävä lapsille ja siellä on välissä omaa huumoria aikuisille (mm. iso uutinen "romahdus pörssissä" kun pörssitalon ränni oli romahtanut.)

En malta odottaa että Lili on sen ikäinen, että sen kanssa voi oikeasti lukea noita kirjoja. Hän on tosin jo niin iso tyttö, että hän on juuri oppinut pärisemään niin hienosti ja pyörittelemään hienosti leluja kädessään. 

"Äprpryyyy"