perjantai 4. syyskuuta 2015

Äitiysloma-agenda

Nyt on taas tämän viikon osalta kyläilyt Raumalla kyläilty ja tämän hetken sijainti on jälleen Turku. Nähtäväksi jää, jaksaako vielä ensiviikolla suunnata Raumalle, tulevaisuuden suunnitelmia kun ei ihan kauheasti viitsi tässä vaiheessa tehdä. Nyt on ne to do -listan kärkipaikat, eli isovanhemmat kunnolla kyläilty ja kaikki mitä vielä ehtii, on vaan plussaa. Nopeasti ne viikot menee kun itselleen keksii paljon kaikkea tekemistä!

Kissat (lue Mufasa) mukavasti herätteli joka yö tylsistyksissään, joten päätin eilen ottaa kissat mukaan rundille. Alkuviikosta ne keskenään nukkuivat kaikki päivät, joten yöllä niillä oli rutkasti energiaa yrittää murtautua huoneesta ulos, juoksennella lelun perässä ihanan äänettömästi toki, rynnätä nukkuvan Amen yli tai ihan vaan tulla kerjäämään rapsutuksia. Yön kun ne poloiset joutuvat viettämään kanssani samassa huoneessa ulkopuolisten vahinkojen minimoinniksi ja jotta isän kissa saa rauhassa kulkea sisään ja ulos minun nukkuessa.

Tuo kyläily kyllä auttoi ihan älyttömän hyvin, kun kissojen päivät meni nukkumisen sijaan tutustuessa uusiin paikkoihin ja jatkuvasti vähän varuillaan. Kissat nukkui herättämättä koko yön ja vielä aamullakin! Sain aamulla ihan rauhassa tarkastella facebookin kuulumisia ilman yhtään rapsutuksenkaipuista kissaeläintä!

Jalkoja ei sattuneesta suustä saanut suoraksi, mutta muuten nukuin oikein mainiosti!
Tänään ennen Turkuun suuntaamista pesasin auton! Onnekseni vältin matkalla vesisateet ja se oli puhdas vielä kotiin päästyäkin. Nyt on viikon aikana auto siivottu sekä sisältä että ulkoa, että kelpaa vauvan nyt tulla ja päästä ajelulle!

Katos ku se kiiltää!
Kotimatkalle otin kaveriksi siskon koiran, joka meni takaisin kotiin Maskusta Raumalle työreissulta palaavan isäni kyydissä. Matkalla naureskelin, että jos nyt olisi synnytys alkanut, niin olisi ne voinut olla vähän ihmeissään synnärillä kun puolison sijaan olisin halunnut tukihenkilöiksi synnytyssaliin koiran ja kaksi kissaa. Siskon koira ottaa huomattavasti rennommin autossa kun meidän kissat, ja koiruli nukkuikin lähes koko ajomatkan vänkärin puolella jalkotilassa meidän kissojen maukuessa satunnaisesti takakopassa. Aina kun sille koiralle puhui, se tapitti suoraan silmiin kovin ymmärtäväisesti ja kun hiljeni, se painoi taas päänsä alas. On se vaan niin kiva koira! <3


Seuraavaksi suuntana on sauna. Illan menuun kuuluu Kivikylän kotipalvaamosta tänään haettuja possun pihvejä ja yrttikanaa tietenkin grillin kautta, sekä tämän kodin hengettären ihan itse tekemää tonnikala-pastasalaattia. Se on tuolla jääkaapissa maustumassa. Mitä mahtoi siitä tulla? :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti