Kauhistuttava äitiysloma

Ajatus äitiyslomasta oli ihana, rentouttava ja helpottava! Olinhan tätä päivää odottanut, sillä nyt alkaa loma! Eikös loma nyt yleensä rentouttavana asiana mielletä? Sitä on odotettu syystäkin, sillä moni kanssaodottaja on tässä vaiheessa ollut jo pitkään sairaslomalla ties mistä syystä. Itse olisin kyllä hyvin jaksanut töissä pidempäänkin, etenkin ellen olisi odottanut nimenomaan tätä päivää äitiysloman alkamisajankohdaksi.

Kun tämä odotettu päivä koitti, tapahtuikin jotain yllättävää. Ajatus äitiyslomasta ahdistaa, pelottaa ja kauhistuttaa! Mikä on tämä olotila?! Hormoneista johtuvaa tai ei, mutta ahdistus on sitä luokkaa, että pari kertaa olen yksikseni ihan pillahtanut itkuun.

Ajatus mahdollisesti tulevasta uusista työpiireistä tai muista työhön liittyvästä ei varsinaisesti jännitä yhtään. En ole oikeastaan koskaan jännittänyt uutta työpaikkaa tai työn alkamista. Lukioaikana aloin tehdä koulun ohella töitä ja siitä eteenpäin olen aina käynyt töissä ja aina ilman mitään muutamia päiviä pidempiä lomia. Nyt ensimmäisen kerran kun olisin oikean loman saanut, vietin sen pänttäämällä oikeustieteellisen pääsykokeisiin. Sinne meni siis sekin. Ilmeisesti on tälle mielelle vähän liikaa, että ensimmäiseksi "lomaksi" lyödään eteen 9 kuukautta kotioloa.

Jo nämä laskettua edeltävät viisi viikkoa ahdistaa ihan hirveästi. Olen pääasiassa yksin Isännän huiniessa pääkaupunkiseudulla ja vaikka kuinka olen miettinyt ja keksinyt valmiiksi tekemistä, olo on ihan orpo. Suunnitelmissa on pyykinpesua, ompelua, kavereita, ruuanlaittoa, leipomista ja jos aika kotona tulee tylsäksi, olen suunnitellut suuntaavani Raumalle. Myös mummulassa pitäisi käydä leipomassa sämpylöitä ja pelaamassa muutamat heputukset. Siihen ajattelin varata oikeen pari päivää. Tylsää ei siis pitäisi kuitenkaan tulla.

Isäntäkin koitti lohdutella, että "etkö voisi ajatella sitä vaikka ihan loman kannalta". Sitähän minä yritän, mutta ilmeisesti loma on kauhean ahdistava ajatus, kun sen loppumisajankohdasta ei ole tietoa. Tällä hetkellä pelottaa jo huominen aamu, kun aamurutiini onkin normaalista poikkeava. Mites sitten pitäisi toimia?

Olen melko varma, että se olo tästä helpottaa muutamien päivien sisällä. Olisi silti ollut kiva, jos joku olisi voinut varoittaa, että äitiysloman alkaminen voikin tosiasiassa olla järkytys.

Töissä muistettiin kukkapuskalla. :)