Näin eilen pitkästä aikaa yhtä opiskeluaikaista kaveria ihan kahdestaan. Ollaan oltu jonkun verrankin tekemisissä, mutta nykyään aina pariskuntina niin että Isäntä ja kaverin avovaimo on myös mukana.
Olen ajatellut, että me (minä?) kaivattaisiin jotain kaveripariskuntaa, jonka kanssa voitaisiin olla enemmän tekemisissä. Etenkin nyt kun meistä on kauheaa vauhtia tulossa niin, niiin aikuisia. Eilen istuskelin kaverin sohvalla hänen puolisonsa ollessa töissä ja Isännän ollessa kavereidensa kanssa viettämässä peli-iltaa. Siinä parannettiin maailmaa maailman turhimmilla jutuilla useampi tunti ja lähdettiin hetken mielijohteesta hakemaan Hesen autoluukulta ruokaa ja Mäkin autoluukulta jäätelöä.
Takaisin kurvaillessamme minut valtasi ihan käsittämätön hyvänolon tunne. TÄTÄ minä olen kaivannut! Tyhmiä juttuja joita ei kenenkään muun kun meidän kahden tarvinnut ymmärtää, vanhoja muisteloja, turhanpäiväistä pölinää, naurunräkätystä, päämäärätöntä ajelua ja kahdella autoluukulla vierailua. Kyllähän meillä niitä kaveripariskuntia on!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti