Tasan 8+0 oli neuvola! Isäntä oli mukana ja kaikki meni kivasti. Neuvolatäti oli ihan huippumukava ja rupateltiin välillä vähän asian vierestäkin. Kaikki (ainakin toivottavasti) sukusairaudet tuli käytyä läpi ja saatiin neuvolakortti. Nyt meidän pienoisella on jo oma neuvolakortti! Hän painaa 0,5 grammaa, eli ei vielä juurikaan mitään, mutta hänellä on jo oma neuvolakortti!
Lippusia ja lappusia saatiin ihan hirveä määrä! Vielä niihin ei pääse oikeen tutustumaan, meillä kun asustaa väliaikaisasukki, emmekä halua vielä tuoda asiaa julki. Kerromme julkisesti toivottavasti mahdollisimman pian, mutta sitten kun asia alkaa itselle tuntua todelta.
Turussa saa valita kahdesta ultavaihtoehdosta. Joko viikoilla 10+0 - 11+6 tapahtuva varhaisraskauden yleinen ultraäänitutkimus, jossa katsotaan sikiöiden määrä ja elossaolo, muttei mitään ylimääräistä. Toinen vaihtoehto on viikoilla 12+0 - 13+6 tapahtuva "NT-ultra", eli tutkimus, jossa tarkastetaan sikiön niskaturvotus, jota käytetään seulottaessa kromosomipoikkeavuuksia. Meille molemmille oli ihan selvää, että haluamme osallistua seulontoihin ja jälkimmäiseen olemme siis menossa. Vaikka saimme ultra-ajan heti ensimmäiseen mahdolliseen kohtaan (12+0), se on siltin vasta kuukauden päästä ja odottavan aika on pitkä.
Aiemmin ajattelin, ettemme maksa yksityisellä varhaisraskauden ultrasta, mutta nyt ajatus alkoi kyllä hieman himottamaan, onhan siihen varmistukseen vielä kuukausi, eikä tuulimunaraskauskaan mikään mahdottomuus ole. Päätimme siis, että menemme yksityiselle varhaisraskauden ultraan ja varasimme ajan, joka on 9+0. Foorumeita ja keskusteluja luettuani päätin varata ajan Varsinais Suomen Lääkäripalveluun Kaarinaan. Se on pieni lääkäriasema, jossa on kaksi lääkäriä (ilmeisesti pariskunta). Mies on naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri ja nainen on lastenpsykiatrian erikoislääkäri. Tästä Jussi Savonlahdesta ei löytynyt internetin uumenista yhtään pahaa sanaa, joten hänen on yksinkertaisesti pakko olla mukava.
Viikko meni muuten huonovointisuutta ja ihan käsittämätöntä väsymystä potiessa. Blogikin jäi vähemmälle, kun ei vaan yksinkertaisesta jaksanut. Sen lisäksi olin aika ahkerasti vielä näytteenottoharrastuksessa, joka veti kaikki voimat aivan minimiin. Siinä ohella hampaanpoisto ja puudutusten jälkivaikutukset kruunasi koko viikon. Onneksi aika meni kuitenkin nopeasti ja heti tämän raskausviikon viimeisen päivän jälkeen oli luvassa se ultra!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti