Taustatietona, että peräkärry on ihan kiva, kunhan minun ei tarvitse sen kanssa ajaa. Toistaiseksi kuitenkin kaikki ihan ok, kunhan sen kanssa ei ole tarvinnut peruutella.
Matka alkoi Turusta. Lili heräsi hieman ennen Paimiota, joten Paimion ABC:lla oli ensimmäinen ruokailuhetki. Siitä eteenpäin ei kaveria edes väsyttänyt, vaan matka jatkui valveilla olevan vauvan kanssa. Lili tosiaan ei ollut ennen matkustanut hereillä, joten hieman tämä jännitti. Hieman ennen Kivihovin Teboilia alkoi huuto. Pysähdyttiin siis Kivihovilla ja Lili söi taas. Etupenkin turvakaukalossa makoili tyytyväinen vauva, kunnes päästiin moottoritielle. Lili huusi koko matkan, kunnes vihdoin ja viimein saavutettiin Ykköspesä. Vauva rauhottui syliin saman tien. Taas kun matka jatkui moottoritiellä, huuto alkoi. Kirsikkana kakun päällä aina kun Lili huusi, Mindy säesti takapenkillä ja repi häkin seiniä.
Nyt ollaan Lohjan ABC:llä, tämä äiti on ihan loppu! Jätin kissat autoon, webaston päälle, otin vauvan kainaloon ja otetaan nyt pieni breikki! Voitte kuvitella kun päästiin lastenhoitohuoneeseen, laitoin oven lukkoon ja joku epäonninen pariskunta yritti tunkeutua KAHDEKSAN KERTAA siihen samaan lastenhoitohuoneeseen oven ollessa lukossa. Piti oikeen nieleskellä, että sen sijaan että olisin avannut sen oven ja alkanut raivota karjahdin sieltä lastenhoitohuoneesta vaan melko tomerasti, että "mä tuun IHAN KOHTA ulos täältä". Se ulkomaalaispariskunta oli ilmeisesti "oh, we're so sorry" pahoitteluista päätellen kovasti pahoillaan. Olen itsekin pahoillani, mutta varmasti he ymmärtäisivät äänensävyn jos tietäisivät minkälaista konserttia olen autossa kuunnellut viimeisen tunnin. Ehkä jopa pidempään.
Nyt vauva nukkuu sylissä tyytyväisenä puhtaassa vaipassa ja matka jatkuu kohta, kun saan tuon hampurilaisen pistettyä poskeen.
Toivottakaa tsemppiä, tai edes rautaisia hermoja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti