kolmen viikon virstanpylväs

Meidän tyttö on tänään jo kolme viikkoa!!

Eilen oli taas neuvola ja neiti kasvaa hurjaa vauhtia! Ikää neidillä oli päivän vajaa 3 viikkoa, painoa oli nyt 4000g (syntymäpaino 3450g), pituus 52,8cm (50cm) ja päänympärys 36,3cm (35cm). Vatsavaivoja on pikkusen ollut havaittavissa, mutta ei onneksi vielä ainakaan mitään kauhean pahaa. Pikkuinen on nyt sairastunut siihen pelättyyn flunssaan, joka Isäntä ja minä jo sairastettiin. Onneksi suurimmat oireet on tukkoinen nenä, joka ei onneksi ole niin pahasti tukossa, ettei syömisestä tulisi mitään. Olen kuitenkin laittanut pienoiselle suolaliuostippoja nenään ja pitänyt valkosipulia tytön vieressä, jotta oireet helpottaisivat. Lisäksi yöt olen koittanut pitää tyttöä nukkumassa selällään, jotta kumpikaan sierain ei tukkoutuisi niin ikävästi. Silti se pieni rohiseva vauva on todella ikävää kuunneltavaa, vaikka hän ei siitä kovasti vaikuta kärsivänkään.

Tänään neiti on ollut heräämisestään lähtien, eli noin 12 asti, lähes jatkuvasti hereillä. Koko päivän hän on syönyt tiheään ja vähän kerrallaan ja unet on olleet todella lyhyissä pätkissä. Vähistä unista huolimatta meillä on ollut pääasiassa ihanan hyväntuulinen tyttö. Koska meillä oli seurana (ja apuna) tuleva kummitäti, päätettiin kokeilla vähän taikataikinaa ja vauvan jalan- ja kädenjäljen painamista taikinaan. Helpommin sanottu kun tehty. Jos jollain on joku vinkki miten se kädenjäljen painaminen onnistuisi helposti, vinkit on enemmän kun tervetulleita. Etenkin tänään, kun kaveri ei sitten millään halunnut nukkua. Hyvin pitkän taistelun päätteeksi saatiin me kuitenkin jotain aikaiseksi. 

Tämä ja muutama muu tekele odottaa kuivumista. 

Kun seura lähti, käytiin vähän vaunuilemassa. Vauva piti ensin sylissä kävellä nukuksiin ja siirtää nopeasti vaunuihin, sillä paikallaan olevissa vaunuissa ei voinut nukkua hetkeäkään. Kovin kauas ei uskaltanut lähteä, sillä tyttö ei tosiaan ollut koko päivänä suostunut nukkumaan kunnolla. Käyskeltiin kuitenkin ihanassa syysilmassa ja ihanissa maisemissa ja sen vajaan tunnin vauvakin nukkui. Heräsi toki heti kun kotiin tultiin ja vauhti pysähtyi. Siellä lenkkeillessä törmättiin jonkun kissaankin, joka lähti meitä seuraamaan. Kissalla oli panta kaulassa ja sen nimi oli nimilaatan perusteella Cisu.

Vauvalla ei pysynyt kamera kädessä, joten vauva poseerasi ja äiti otti kuvan.

Cisu tuli oikeen tutustumaan ja puskemaan jalkaa.

Mahtoi tunnistaa kissaihmisen.

Nyt kun Iskä tuli kotiin, äiti pääsi saunaan ja pesulle. Kumman freesi olo tuli kyllä! Vauvakin veti vaunulenkin lisäksi päivän toiset tunnin päikkärit sylissä. Vähän jännittää tuleva yö. Valvotaanko samanlaisesti vai nukuttaisiinko vihdoin?