sunnuntai 11. lokakuuta 2015

1kk

Raumareissu meni oikeen mallikkaasti ja saatiin paljon asioitakin hoidettua. Nyt on muun muassa kakut varattu ristiäisiin ja suurin osa juhlavaatteista jo Raumalla. Kotonakin on asiat taas mallillaan. Tuossa viime viikolla kivasti heti asunnon myynnin jälkeen suihkun lattiakaivo lakkasi vetämästä ja uuni lakkasi lämpeämästä. Perjantaina putkimies hoiti toisen ongelman ja viikonloppuna insinööri-Isäntä hoiti homman kotiin toisen ongelman osalta korjaamalla sen hellan. Ei edes tarvinnu ostaa uutta enää tässä viimisinä asuinviikkoina! Oujea!

Mutta asiasta kaikkein tärkeimpään, meidän pieni murunen on tänään jo yhden kuukauden! Toisaalta en voi käsittää, miten hän on jo niin vanha, mutta toisaalta en pysty ymmärtämään, miten hän on vasta kuukauden, hänhän on ollut täällä ilostuttamassa elämäämme jo kauan! Kuukauden iän kunniaksi hän nosteli ja kannatteli päätään jo oikeen todella hienosti! Onhan hän päätään kannatellut jo heti syntymästä asti, mutta tänään hän kannatteli sitä oikeen pitkään ja pidemmän aikaa. Täytyy alkaa päivittäin harjoittelemaan, niin meidän pikkukaverin niska vahvistuu ja kohta hän on jo päänkannattelun mestari!

Hienosti! <3

Tässä kuukauden kynnyksellä myös meidän pörröpuku (kokoa 50) on tulossa pieneksi. Hätä ei ole tämän näköinen, sillä uusi puku on tilattu, saapunut ja pesty! Uusi ihanan hauska kettupuku (josta vauvamme vanhempana meitä varmasti kiittelee) on siis käyttövalmiudessa ja pääsee varmasti kohta käyttöön. Nyt se on myös koeajettu! 

Kettupuku. :D
Päästiin eilen myös ensimmäistä kertaa vauvan kanssa ihastelemaan takkatulta. Itse voisin tuijotella tulta tuntikaupalla ja ilokseni huomasin samoja piirteitä myös vauvassa. Tosin luulen, että meidän punaista, keltaista ja oranssia rakastava vauvamme taisi tosin ihastua pääasiassa siihen ihanaan valoon ja väriin, joka sieltä takasta hehkui! Joka tapauksessa ihanan tunnelmallista oli odotella muita saunasta.

Takkanautintoa.
Kaikkea ihanaa on ollut ja koettu ja elämäni onnellisin kuukausi on takana. En osaa enää edes kuvitella elämää ilman tätä pientä murusta! 

Tätähän varten minut on luotu! <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti