Se on ohi nyt!!

Aamulla heräsin Isännän herätyskelloon 5.15. Isäntä torkutti vielä tovin ja lopulta 5.30 ajoin sen ylös sängystä. Tarkoitus oli jäädä itse vielä nukkumaan ja nauttimaan pitkästä aamusta, mutta makoiltuani 20 minuuttia sängyssä, ei se uni vaan tullut millään. Nousin ylös, hyvästelin pk-seudulle häipyvän Isännän ja aloin lukemaan blogeja, jotka olen onnistunut totaalisesti unohtamaan näiden viimisten viikkojen aikana. 

Aamupäivällä kissat sai myös osansa ja vihdoin sain aikaseksi ne harjattua! Aikamoinen karvakasa niistä irtosi, mutta nyt on kiva olla kun irtokarvat on suurimmaksi osaksi harjattu pois. Aamun rytmi oli normaalista täysin poikkeava ilman pääsykoekirjoja ja unohdin siinä kaiken keskellä pestä jopa hampaat aamulla. Siinä puuhastellessa kaikennäköistä se aamupäivä kului yllättävänkin nopeasti ja kohta oli jo aika jonottaa Calonian vessaan ja odottaa sukunimikutsua pääsykoesaliin. 

Hirveästi tuli tsemppiviestejä ihmisiltä! Kiitos ihan hirveästi! Ihana huomata kuinka moni minua muistaa ja jaksaa kannustaa, vaikka olen totaalisesti laiminlyönyt kaikki viimeisetkin sosiaaliset suhteet viimisen kahden kuukauden ajan. Miten ne kaikki muistikaan, että juuri tänään on se päivä?! olen todella otettu!

Kello löi oli 12.02 kun pääsin kääntämään kysymyspaperin ympäri. 4,5 tuntia myöhemmin astuin salin ovesta ulos, kaikkeni antaneena, helpottuneena ja ihanaa aurinkoiseksi muuttunutta keliä hymyillen. Nyt se on ohi!

Sitten se ärsyttävä, mutta pakollinen kysymys

(ratkean tähän aina myös itse!):

Noh! Baselin pankkisääntelyn kohdalta kysymykset olivat minulle hyviä, tekstiä tuli ja fiilis oli hyvä. Käytännön toteutuksesta taas ei ole mitään tietoa, mitäköhän ovat vastauksissa pisteyttäneet. 

Prosessioikeuden osalta meni osittain hyvin ja osittain vähän kyseenalaisesti. Internet commerce and law:n osalta oikeen hävetti kuinka huonosti osasin! Kysymyksen nähtyäni minua alkoi naurattaa, niin turhauttavalta se tuntui. Toisen kysymyksen osalta tiesin tasan tarkkaan mistä kysymys oli, mutta vastauksen sisällöstä minulla ei ollut käytännössä tietoa. En osannut ikinä odottaa, että kysyttäisiin niin yksityiskohtaisia käännösasioita kun siinä toisessa kysymyksessä taas oli, joten olin siihenkin valmistautunut huonosti. Olin enemmänkin keskittynyt kirjoittajan mielipiteisiin ja sanomiin kirjassa ja luottanut siihen, että yksityiskohtaisia käännöksiä ei kysytä niiden tulkinnanvaraisuuden vuoksi, joten se koitui kohtaloksi. Kaikkea kun yksinkertaisesti ei voi opetella. Toisaalta muutoksenhaussa voi tästä saada mahdollisesti vielä jotain pisteitä, jos niikseen.

Loppupäätelmät siis on, että on täysin liian aikaista sanoa pääsykokeesta sen enempää. Tulokset julkaistaan heinäkuussa, joten silloin osaan sanoa enemmän.

Tällä hetkellä fiilikset on kuitenkin fantastiset! Pääasia että se on ohi! Vaikka vielä alle viikko sitten vannoin, etten ikinä enää lähde tähän touhuun mukaan, heti pääsykokeen jälkeen tiesin, että ellei ovet aukene, ensivuonna tai mahdollisesti myöhemmin uudestaan. Opin tästä lukuprosessista ihan hirveän paljon ja tarkoituksena onkin jossain kohtaa näin jälkiviisaana jyvittää vinkkejä, vaikka vain note-to-self:nä, että voi sitten vuoden päästä lueskella ja muistella kun lukuprosessin alku taas häämöttää! 

Viimeksi kun hain (2010), niin pääsykoe tuntui jotenkin lopullisemmalta. Nyt minulla ei kuitenkaan ole mitään hätää. Minulla on jo ammatti, jolla vielä todennäköisesti saan suhteellisen helposti töitä tulevaisuudessa, joten vakituiset työtulot on kuitenkin mahdollisia saavuttaa. Lisäksi syksyllä meille syntyy vauva, joten ajankohtaiseksi tulisi joka tapauksessa miettiä opintojen lykkäämistä mahdollisesti vuodella (vaikkakaan en sitä oletuksena tee, katsotaan sitten). Joka tapauksessa minulle on tulossa aivan ihana ja todella rankka vuosi, kuului siihen oikeustieteellinen tai ei, joten en millään osaa tällä hetkellä stressata kokeen tuloksista. Olen vain niin onnellinen, että se on nyt takana päin! 

Hauskaa oli myös huomata, kuinka naiivi sitä oli kun viimeksi haki ja kuinka paljon se elämäntilanne todellakin muuttaa! Ja kuinka paljon siitä lukemisesta itsestään voi oppia! En minä viimeksi näin paljon siitä oppinut! Taas hieman fiksumpana, taakka harteilta pudonneena on hyvä jatkaa eteenpäin!

Arvatkaas, mitä tein koko loppuillan? Näin ihmisiä, otin yhteyttä ihmisiin, kävin kaupungilla, hoidin asioita, juoruilin puoliyöhön ja nautin siitä tunteesta. Siitä tunteesta kun seuraavat viikot on buukattu kalenteriin ihan täyteen ja kerrankin minä katson sitä turhautuneisuuden sijasta hymyillen ja mietin, mitä muuta sitä vielä keksisi! Sosiaalinen elämä, here I come!