Rv 25

Tämä viikko meni siis niin hujauksessa, ettei mitään järkeä! Viikko alkoi neuvolareissulla, josta sain passin sokerirasitukseen. Sokerirasitukseen. Ja minä niin luulin että olin välttänyt sen pahan! Perusteluja en sen suuremmin saanut muuta kun että "melkeen kaikki sinne joutuu". Enpähän kyllä perusteluja sen kummemmin edes kysynyt.

"Onneksi" sain ajan heti seuraavalle päivälle. Toisaalta pelkäsin lukemisen häiriintymistä jos rasituksesta tuleekin huono olo tai jotain muuta, mutta toisaalta ei tarvitse töitä alkaa järjestelemään moisen vuoksi. Raskauden aikana olen ollut aika huono syömään iltaisin, joten oli jotenkin jopa hieman tuskallista syödä illalla vielä jotain. Syödä piti jotta rasitusta edeltävästä paastosta ei tulisi liian pitkää, sillä liian pitkä paasto vaikuttaa verinäytteisiin myös omalla tavallaan. 

Tietämättömille tiedoksi, että siellä siis otetaan ensin alkunäytteet, juodaan sokerilitkua ja seurataan veren sokeripitoisuutta tunnin ja kahden päästä sokerijuoman juomisesta. Ideana on raskausajan diabeteksen seulonta. Itselleni tutkimus on ammattini puolesta hyvinkin tuttu ja aika siellä odotellessa meni suhteellisen vauhdikkaasti pääsykoekirjojen parissa. Mitään huonoa oloa ei tullut, yhtään ei tullut tuskan hikeä tai muutakaan ja koko juttu meni todella helposti. Sitä voi varmaan verrata tilanteeseen, jossa syö pussillisen karkkia hyvin lyhyen ajan sisään. Joillekin ehkä tulee huono olo, kaikille kuitenkaan ei. Todennäköisesti vaikutusta on myös sillä, miten se elimistö sitä sokeria käsittelee, eli jos jotain raskausajan diabetesta on, todennäköisesti rasituksessa voi tulla oireiluakin. En ollut kuitenkaan itse koskaan ennen ollut tutkimuksessa, joten olin yllättynyt siitä, kuinka helppo se oli. Ei paha ollenkaan. 

Seuraavana päivänä neuvolatäti soitti, että sokerirasituksessa ei ollut mitään poikkeavaa, mutta hemoglobiini oli laskenut melkeen 130:stä 114:sta. Ei tässä mitään hengenhätää siis ole, mutta ehkä se viimeviikolla kertomani uudelleen ilmestynyt raskausajan väsymys johtuukin vaan yksinkertaisesti hemoglobiinin laskemisesta. Rautakuurille määrättiin ja laatikon pohjalta löytyikin pari pakettia verenluovutuksesta saatuja rautakuureja. Pääseepähän niistäkin eroon. Ne on muuten ihan tajuttoman pitkän aikaa voimassa!

Kelallekin on nyt raskaudesta ilmoitettu ja juuri kun kuvittelin päässeeni Kelasta eroon opintotukien palautuksen myötä, saankin alkaa uuteen taistoon äitiyden myötä! Jee! Jotta asiat ei nyt ihan liian helposti menisi, niin saan nyt ensitöikseni pääsykokeen jälkeen alkaa selvittelemään niitä palkkaselvityksiä työpaikkojen osalta, sillä niitähän minulla on kaksi: päätyö ja sivutyö (aka näytteenottoharrastus). Tulojen huomioiminen tapahtuu viimeisen puolen vuoden ajalta tai 2013 (viimeimmät varmistetut verotustiedot) tulojen mukaan, joten minulla valinta kohdistui ensimmäiseen vaihtoehtoon, olinhan 2013 vielä päätoimisesti opiskelija. Oman juttunsa tähän vielä tuo tämä palkaton opintovapaa, jossa on palkkanauhojen ja työtulojen osalta vielä oma selvityksensä. Huh!

Raskausoireista vielä, että olen päässyt tosi vähillä kivuilla, kun ei ole ollut käytännössä mitään. Välillä liian reippaasti kävellessä alkaa pistävä kipu oikealla mahan alla, mutta se menee nopeasti ohi kun hetken seisoskelee. Loppuviikosta kävelin enemmän kun varmaan koko raskausaikana yhteensä kun pääsykoe oli ohi, alkoi ikävä kipu oikealla alaselässä. Tuntui että jokin rutisi ja muljui siellä koko ajan ja epäilen sen vahvasti johtuvan löystyneistä nivelsiteistä tai vastaavista. Sitähän se raskaus ilmeisesti teettää. Lisäksi kynnet on ihan tajuttoman huonokuntoiset ja hiuksia lähtee päästä niin rankasti, että olen varmaan ennen syyskuuta jo kalju. Eipä sitä hiusten kuntoakaan voi kehua, että minulla kyllä raskaus ei ole hiusten laatua ainakaan parantanut.