Siitä alkoi koko rastin kestävä jutustelu, jonka aikana kävi ilmi, että nuorimies oli Turussa muutamaan otteeseen kuullut kettuiluaan kotikaupungistaan ja epäilevä katse ja niukka vastaus johtui siitä. Tämä nuori mies sai minut ylipuhuttua rastikierroksen jatkobileisiin, joihin olin ehdottomasti kieltäytynyt menemästä, sillä pääesiintyjänä oli Petri Nygård, jota vain en yksinkertaisesti voi sietää. Siellä jatkobileissä hajoillessani esiintyjään, istuskelin Black Jack pöydässä. Kaksi parasta kaveriani jakoi työkseen tätä samaista korttipeliä Rauman yöelämässä, joten peli oli jokseenkin tullut tutuksi. Kun eräs vanhempi herrasmies alkoi käydä liiaksi iholleni, siirryin pakoon baaritiskin luo. Ajattelin juuri lähteväni kotiin, kun se nuori mies tunki sieltä väenpaljouden seasta luokseni. "Ei tuo Petri kyllä juurikaan kummoinen ole", se sanoi.
Nyt, kolme vuotta myöhemmin, istumme yhteisellä sohvalla katsellen yhteistä telkkaria. Vuosia tuntuu kuluneen jo ainakin kolme kertaa tuo todellisuus. Molemmilla on nyt opinnot käytynä ja tulevaisuutta suunnitellaan yhdessä. Juuri ennen tuota kolmen vuoden takaista olin aivan varma ikisinkkuisuudestani ja olin jo suunnitellut tulevaisuuteni niin, että viettäisin sen yksin.
Emme juurikaan käy ravintoloissa syömässä ja tänäänkin päätimme kokata itse. Emme juuri ole kummoisia kokkeja, mutta tekemällä oppii ja ei sitä koskaan kauean pahaa ruokaa ole onnistuttu tekemään. Hyvin se Isäntä tänäänkin ne naudan sisäfileepihvit paistoi, ja kermaperunat oli aivan loistavia äidin ohjeen mukaan tehdyn pippurikastikkeen kanssa.
 |
| Pihvit vielä kuivana lautasella. |
 |
| Tokaji ja juustolautanen! |
 |
| Suklaakonvehdit. |
Kaikille juustojen ystäville vinkiksi, että tuo Rainbown Valko-sini-homejuusto on ihan taivaallisen hyvää! Isältä taisin sen vinkin saada ja jaan sitä nyt eteenpäin!
 |
| Tämän näköinen siis. |
Nyt jatkan ruokaoluen hörppimistä jälleen täällä sohvalla. Ihanaa meidän vuosipäivää myös teille! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti