Isäntä kävi Siwassa hakemassa "mitäköhän?" Kun päästiin kotiin niin Isäntä käski minut pois keittiöstä, jotta voi paketoida "mitäköhän".
Keittiöstä alkaa kuulua ääniä...
Skruiiiiiiiid (lahjapaperia leikataan)
skriiiiik (lahjapaperi repeää)
&€%("& (Isäntä ärähtää)
Kriiiik, dum (Teippi löytää paikalleen)
Whuuuuuup (naru irtautuu rullasta)
&#%"€& (Isäntä ärähtää)
Isäntä: "Mitä &"%#& tämmönen naru nyt muka on?!"
Minä: "Se ruskea vai?"
Isäntä: "No niin!!"
Minä: "Juu, älä käytä sitä." (koristenyöriä)
Uing, uing, doing (narua venytetään)#%&"€ (Isäntä ärähtää)
Skwuiiiiiiiid (Nyt se lahjanaru irtautuu rullasta)
Kwiiiiiiiiiid (Sakset vetäytyy lahjanarun pinnalla)
&€%#% (Isäntä ärähtää)
Kwiiiiiiiiiiid (sakset vetäytyy taas lahjanarun pinnalla)
&%#€& (Isäntä ärähtää)
Isäntä: "Ei %#€%, ku ei kiharru!!!!"
Minä: "Koita sitä lahjanarun sisäpintaa pitkin."
Isäntä: "Mä oon koittanu ja tehny niinku AINA ennenkin,
mut ei %&#€%€ kiharru, ni ei kiharru!!!!"
Pahoittelen kuvan laatua, mutta tärähti siinä nauraessa. |
Yllättävää kyllä, kukaan muu kuin minä ei saa Isännän paketoimaa lahjaa tänä jouluna. Meni aika paljon eforttia jo tähänkin!
Seuraavaksi Isäntä siirtyi ruuanlaittohommiin. Ostettiin kaupasta hetken mielijohteesta kalapuikkoja, Isännälle cheddar-jalopenoja ja minulle mozzarellatikkuja.
Isäntä: "Sun mozzarella tikut tota vähän niinku...."
Minä: "PALOI VAI?!"
Isäntä: "Eeeei ne mitään palanu, ne on vaan vähän tota,
taiteellisen näkösiä."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti