Ahh, kuinka ihanaa päästä vaihteeksi itse muodostamaan
tekstiä! Tässä on ollut vähän kiireenlaista menossa! Uusi maa, sama valuutta,
pääsykoekirjat ja vauva. Huh!
Täällä on ollut ihanaa ja kivaa ja vaikka mitä! Ihan eri
meininki kun viime vuonna kun yritin lukea. Seuraa on melkeinpä aina
lukutauoilla ja Lili pitää huolen siitä, että tällä äidillä on tekemistä aina
kun se ei lue! Äitini mahdollistaa ihanasti lukemisen hoitamalla kaikki
kotityöt ja patistamalla minua kirjojen pariin aina kun hengailu Lilin kanssa
meinaa viedä voiton. Eli useamman kerran päivässä. Lilin ensimmäinen lause
varmaan on ”menes äiti nyt siitä lukemaan”.
Päivän rytmi on arkisin ollut aika samanlainen. Aamulla kun
herätään, mennään aamupalalle. Sen jälkeen mennään Lilin kanssa yläkertaan
meidän lukaaliin. Lili leikkii lattialla ja itse lueskelen siinä vieressä. Lili
on ihanan omatoiminen leikkijä ja on ainakin vielä viihtynyt hyvin siinä
seurana. Lempileluja on tietenkin äidin penaali, joka osataan hienosti aukaista
ottamalla penaalin pohjasta kiinni ja heiluttamalla sitä pään yli. Aina yhtä
hienoa on se, kun se klipsukiinnitteinen penaali levähtää auki ja se koko
sisältö lentää ympäri huonetta. Sitten käydään äkkiä kiinni äidin post-it
–muistilappuihin ennen kun äiti ehtii keräämään ne pois. Melkein penaalin
vertaisia leluja ovat ihanan värikkäät huomioviivaustussit. Niitä on oikein
kiva imeskellä.
Jossain kohtaa nukutan Lilin ensimmäisille päikkäreille ja
jatkan lukemista. Kun Lili herää, luetaan vielä hetki yhdessä ennen kun äitini
tulee yhden maissa kotiin kurssiltansa. Siinä vaiheessa juodaan yhdessä kahvia
ja teetä ja Lili syö lounaan. Sen jälkeen on vahdin vaihto ja äitini jää Lilin
kanssa kun itse menen lukemaan. Luen parin tunnin pätkissä niin, että ajoitan
lukutauot Lilin hereilläoloaikaan. Lili
nukkuu kolmet 0.5-2 tunnin päikkärit, joten onneksi siinäkin ajassa ehtii hyvin
lukea.
Illalla lopetan lukemisen usein päivällisen aikoihin,
jolloin syödään kaikki porukalla, nautitaan ruuan kanssa ehkä maailman parasta
olutta ja rentoudutaan hetki. Aika pian siitä mennään Lilin kanssa yläkertaan
ja unten maille. Eilen lopetin hieman aiemmin ja käytiin ihmettelemässä
Stuttgartin keskustassa. Oli muuten aika pikkasen ihanaa päästä ulos, kun olin
koko viikon ollut vain sisätiloissa!
Lili U-Bahn:ssa (paikallinen metro/juna). |
Lili on myös viihtynyt hyvin ja peloistani huolimatta neiti
ei ole kyllä oireillut poissaoloistani mitenkään. Päinvastoin tuntuu, että Lili
nukkuu paremmin päiväunia ja syö päivä päivältä paremmin kiinteitä kun äiti ei
ole jatkuvasti vieressä. Nyt viikonloppuna pääsin kivasti lukemaan kunnolla jo
heti aamusta asti, mutta tuntuu että en yhtään sen enempää lukemisessa etene.
Hyvä niin, se kai meinaa sitä, että viikollakin tulee loppujen lopuksi luettu
ihan hyvin.
Koitan saada jotain tekstiä luotua niin, että saisin ajastettu jotain julkaisuja viikollekin, viikolla kun ei ole kyllä yhtään ylimääräistä aikaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti