Sanotaan, että raskausaikana tyttö pilaa äitinsä kauneuden. Tämä tarkoittanee sitä, että tyttöä odottaessa yleensä iho menee huonompaan kuntoon, hiukset ja kynnet ohenee, katkeilee ja lohkeilee, pahoinvointia saattaa olla enemmän ja kaikkia muita raskausoireita, jotka vaikuttaa äidin ulkonäköön jotenkin negatiivisesti. Vatsa yleensä kasvaa enemmän sivuille leventäen olemusta, painoa saattaa kertyä enemmän, nestettä voi olla enemmän ja kaikkea tällaista.
Näistä oireista ja siitä mahasta olin raskausaikana aika varma, että meille on tulossa poika. Maha kasvoi pitkälti eteen ennen kuin sivuille, ihoni ei ole varmaan koskaan ollut niin hyvässä kunnossa ihovammaisuudesta huolimatta, pahoinvointi jäi sinne alkuraskauteen ja alkupahoinvointien jälkeen hiukset ja kynnet kasvoi jotain supervauhtia. Kaiken lisäksi synnytyksen jälkeen minulle tuli Linea Negra, eli ns. poikaviiva.
Näiden perusteella voin sanoa, että on täysin mahdotonta oireista päätellä sukupuolta. Tyttövauva oli kuitenkin aivan täydellisen ihana yllätys ja tällä hetkellä en osaisi itseäni pojan äitinä edes kuvitella.
Mutta sitten tuli synnytys.
Ei mennyt kauaa kun ihottumaa alkoi näkyä ensin käsivarsissa, sitten kaulalla, rintakehällä, nyt yläselässä, kainalon taipeissa, kasvoissa... Ja loppua ei näy. Kortisonilla rasvailukin on hieman hankalaa, kun rasvaamisen jälkeen pitäisi aina suojata iho niin, ettei Lili ole kosketuksissa kyseisen ihokohdan kanssa. En meinaan todella halua sitä kortisonia yhtään tippaa pienen vauvani iholle ilman vauvasta johtuvaa syytä. Ilmeisesti imetys ottaa sen minkä raskaus antoi. Kutina on välillä ihan helvetillinen, mutta mieltä helpottaa kovasti kun ajattelee, että kyllä se joskus helpottaa.
En tiedä miten olisi, jos ei imettäisi. Silti tuntuu omalla kohdallani täysin mahdottomalta ajatus, että en imettäisi. Kaikkien näiden "se on lapselle parasta ruokaa" -argumenttien ohella koen rintaruokinnan yksinkertaisesti myös itselle helppona. Se on ihana yhteinen hetki vauvani kanssa ja ruoka on aina mukana, se on oikean lämpöistä eikä se lopu kesken. Tuttipulloja ei tarvitse keitellä eikä mikroja etsiä. Niin kauan kun imetys muuten onnistuu, iho saa vaikka kuoriutua pois. Pidätän kuitenkin oikeuden kääntää takkini tässä asiassa.
Voi auts! Tsemppiä iho-ongelmiin!
VastaaPoistaSinulle on muuten haaste tuolla mun blogin puolella ;) http://maminkasvu.blogspot.fi/2015/11/11-kysymysta.html
Kiitos! Pitää käydä heti kattomassa!! :D
Poista