torstai 12. marraskuuta 2015

Pesunkestäviä stadilaisia

Täällä on ollut yksi huippukiireinen, vaikka en oikeen edes tiedä mitä olen tehnyt. Ainakin parissa vauvatapaamisessa on tullut käytyä, yksillä 10v-synttäreillä ja useita asioita on hoidettu. Yksien vauvatreffien myötä tulleen äitien ystävystymisen kautta olen nyt huomenna lähdössä Tampereelle kuvauttamaan Liliä. Nälkä kasvaa syödessä, kuten sanotaan ja vaikka ostin kirpparilta tonttulakin ja kotona oli juuri tarkoitukseen sopiva mekkokin, piti kuitenkin vielä saada hienompi tonttulakki ja yllättäen Name It:stä löytyi vielä ihanampi mekkokin.

Nuo vauvanvaatteet on kyllä petollisia. Ensinnäkin, on niin ihanaa että meillä on oikeasti tyttö, sillä tytöille on niin tajuttoman ihania vaatteita! Toiseksi, vauvoille istuu melkeen mikä tahansa, joten niille on oikeasti aika helppo ostaa vaatteita. Itselle ostaessa kun joutuu käymään sen käsittämättömän sovitusrumban ja vertailemaan kokoja ja kokeilemaan useampaa erilaista ja ja ja... Ei vauvoillekaan kuitenkaan ihan kaikki istu ja meilläkin on mennyt kierrätyskoppaan useammatkin housut, jotka ovat Lilille vyötäröltä liian suuret. Tuo Name It on minulle kyllä petollinen paikka, sillä sieltä löytyy aina jotain ihanaa, joka sopii meidän Lilille täydellisesti! Tällä kertaa sieltä löytyi myös se "the tonttulakki", joka on tosin hieman liian iso ja vaatii hieman tuunausta. Sopivaa ei vaan mistään löytynyt.

Lilillä oli maanantaina 2kk neuvola ja hän sai siellä rota-rokotteen, joka on nyt hieman aiheuttanut kähinää. Ensimmäisenä yönä Lilillä oli masukipuja, jotka onneksi Panadolilla helpottuivat niin että raukka sai syötyä ja nukuttua. Eilen illallakin Lili oli paljon tavallista levottomampi ja tämä äiti olikin aika valmis sen useamman tunnin kiikuttelun ja viihdyttelyn jäljiltä, kun hetken aina oli rauhallinen ja kiinnostunut ennen kun meni hermo. Mikään ei tuntunut auttavan kun minuutin tai korkeintaan kaksi ja Isäntä oli juuri sopivasti Joensuussa työreissulla. Oli kyllä toisaalta hassua olla Lilin kanssa taas kaksin, vaikka vielä vähän aikaa sitten oltiin tosi paljon ihan vaan me kaksi. Rutiinilla tosin meni helposti, vaikkakin siinä Liliä kolmatta tuntia epätoivoisesti viihdyttäessä vähän oli Isäntää ikävä. Tosin Lili on ollut niin ihana ja helppo, että ei tuollaisesta voi edes valittaa. Myös tänään on ollut vähän normaalia enemmän itkeskelyä ja vähän se huominen kuvaus tämän puolesta jännittää. Pitäkää meille kuitenkin peukkuja, että neiti olisi valloittava ja saataisiin ihania kuvia!

Tänään onkin ollut jännä päivä, kun ollaan ensimmäistä kertaa käyty shoppailemassa Kampissa ja olin ensimmäistä kertaa ikinä Helsingin metrossa. Se oli toki myös Lilin ensimmäinen kerta, tosin ikäeroa on se 25 vuotta. Tätä menoa me ollaan kohta pesunkestäviä stadilaisia!

Tämä äiti menee nyt saumurin ja ompelukoneen äärelle ja sitten pakkaamaan Lilille ainakin matkalaukullisen tavaroita mukaan huomiselle reissulle. Jo matka itsessään vähän jännittää kahden kaksikuisen kanssa autolla Tampereelle. Saattaa olla, että tulee taas hajoituspäivitys kesken reissun.

Ps. Banaanipuhelin meni huoltoon ja käyttöön tuli taas vanha iPhone! Miksi ikinä vaihdoin omenasta pois?!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti