Mä puhun läpiä päähäni, paljon. Tai ne jotka mut tuntee, ne sen tietää. Ne on arkisia asioita, joskus vähemmän arkisia asioita ja harvemmin pidemmän päälle niitä tarkoitan. Kun asiat on hyvin, ne on todella hyvin, kun huonosti, ne on todella huonosti.
No nyt asiat vaivaa niin paljon, etten saa nukuttua. Pari korjausta kuitenkin tuohon edelliseen:
Oon siis oikeesti tosi tyytyväinen mun tämän hetken tilanteeseen. Koulu on hyvä juttu ja koulutus vielä parempi, mutta luulisi sen olevan niin, että se koulun tarkoitus on opettaa mut työhön. En vaan ymmärrä, että mikä siellä laitoksessa on niin sitä työntekoa vastaan. Jos sieltä joltain korkeammalta taholta sitä tiedustelee, niin ei tietenkään mikään, mutta kun se jostain syystä ei vaan toimi niin loogisesti kuin kuvittelisi. Ja harmittaa yli kaiken tuo koulumaailman muuttaminen yrityksiksi. Ei koulun tarkoitus pitäisi olla voiton tuottaminen, vaan opettaminen. Se opetus vaan kummasti kärsii kun koulun pitää tuottaa enemmän voittoa.
Huomenna mulla on "kehityskeskustelu" koulussa. Katsellaan fiiliksiä siitä sen jälkeen enemmän.
Ja noista töistä. Mä tykkään mun työstä. Se on mielenkiintoista, siinä on aivotyöskentelyä ja kehityn jatkuvasti. Ymmärrän toki myös sen, että ihmiset haluaa ajatella mun parasta monessakin asiassa, mutta mitä sitten kun se niiden ajattelema "mun paras" ei ehkä todellisuudessa olekkaan mun parasta? En halua tässä syyllistää ketään, mutta olen aina joko "nuori ja jaksan vielä" tai sitten olen "opiskelija" ja multa vaaditaan ihan törkeästi joustamista. Voin kertoa, että olen joustanut aika paljon ja aika monessa asiassa ja joko mun nuoruusvuodet on ohi, tai sitten olen vaan kulutettu puhki tuolla iänikuisella tilanteenpelastaja-lausahduksella, jonka mukaan ikävuoteni huomioonottaen minun pitäisi painaa kuin duracell pupu, väsymättä.
Yleinen fakta nykyään on se, että asiat muuttuvat. Ne muuttuvat yleensä huonompaan suuntaan (koska säästöt tai muut) ja ne ei koskaan muutu takaisin. Yhtenä esimerkkinä tämä ammattikorkeakoulun muuttaminen osakeyhtiöksi. Turun AMK:n sivuilta: "Yhtiöittäminen on osa opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallista AMK-uudistusta." Sitten sitä lakikirjaa: Osakeyhtiölain 5§ Toiminnan tarkoitus: "Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin." Ja opiskelijat joutuu tähän ristituleen väkisin, koska osakeyhtiön tarkoitus on tuottaa voittoa. Paluuta vanhaan luento-opetukseen ei ole. Ensihoitajatkin tekevät elvytysharjoituksia verkkoalustalla, "second life":ssa, joka on aika pitkälti samanlainen, kun Sims -peli. Mitä sitä käytäntöä enää harjoitellaan, kun netissä voi harjoitella? Monien työpaikoissakin asiat muuttuu. Tuotteet tilataankin edullisemmalta toimittajalta, eikä väliä ole sillä, minkälainen "uusi ja edullisempi" tuote on käytössä. Ei, koska ne päättäjät ei ikinä tule käyttämään niitä tuotteita, on ne sitten kumihanskoja tai suojapapereita, kyniä tai mitä tahansa.
In the end, ihmisen täytyy joskus avautua. Ainakin tämän yhden ihmisen, koska jos kaiken kerää itseensä, pidemmän päälle räjähtää. Asioiden purkaaminen on vapauttavaa ja helpottavaa. Toivottavasti kukaan ei loukkaannu, mitään henkilökohtaista ei ole tarkoitettu suuntaan eikä toiseen.
Jos nyt uusi yritys sen unen kanssa, huomenna on aikainen herätys. Öitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti