keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Muuttotohinoita

Eilen muutettiin kaikki tavarat vanhalta kämpältä uuteen. Tai lähes kaikki, lukuunottamatta yhtä Isännän pakkaamaa kaappia, joka tuli mukaan puoliksi ja pesukonetta. Myös märät pyykit jätettiin vielä kuivumaan ja haettiin ne tänään. Nyt on vanha kämppä pesukonetta ja imuria lukuunottamatta tyhjä. Onneksi me säilytettiin se vanha imuri, sillä on kyllä ollut huima apu kun sitä imuria ei tarvii jatkuvasti kuskata edestakaisin.

Vuokrattiin muuttolaatikoita ja täytyy sanoa, että ne on ihan ehdottomia. Ajatus tuli jostain Isännän puolelta ja meillä töissä kun on niitä. Niin helppoa pakata kaikki. Ei mitään pahvilaatikoiden kanssa painimista, niiden kasailua, kestävyyden arviointia ja muuta. Kaikki koviin muovilaatikoihin ja pinoon. Niissä kun on sellaiset pinoamismekanismit, että ei päällä olevat laatikot rasita allaolevien tavaroita. Me otettiin niitä 30 kappaletta ja se oli meidän omaisuusmäärään ihan hyvä määrä. Pari tavaraa laitettiin pahvilaatikoihin, tosin jos vähän tiiviimmin olisi pakannut niin olisi kyllä mahtunut kaikki.

Kissat oli eilen ihan ihmeissään kun kaikki tavarat lähti. Mindy osoitti hämmännyksensä juoksemalla viimiseen asti karkuun ja Mufasa juoksemalla ympäri kämppää ja seiniä, kun kerrankin oli tilaa. Uuteen kotiin ne on sopeutunu jo nyt ihan todella hyvin. Mufasan lempipaikka on rappusilla, sieltä kun näkee niin hyvin ympärilleen. Mindy ei ole luopunut vanhasta vakipaikastaan kiipeilytelineellä. Mindy kun juoksenteli karkuun, niin siitä ei nyt ole kauheasti muuttokuvia, mutta Mufasa puolestaan loistaa taas olemassaolollaan.

Mufasa meinaa, että hän lähtee varmasti mukaan.

Seuraavaksi lipastoon piiloutuminen.

Viimisiä vietiin ja Mufasa huolestui toden teolla. Päätti että sohvan kyydissä
pääsee hyvin.

Välillä oli hyvä ottaa lungisti ja lipaista välillä sieltä, missä
ne pallit joskus oli.
Ei kaikki ihan niin helposti kuitenkaan mennyt. Meidän sänkyä ei saatu yläkertaan. Ilmeisesti huomenna on tarkoitus koittaa nostaa sitä ikkunasta, tosin on kiikun kaakun mahtuuko se ikkunastakaan. Ihan vinkiksi kaikille, että älkää ikinä ostako 140cm leveää runkopatkasänkyä! Tämä ongelma on ollut jokapaikassa. Toivottavasti se sielt ikkunasta saadaan, tulee aika iso lovi lompakkoon jos se sänkykin pitää vielä ostaa. Ei sitä kuitenkaan mitään halpaa pa*kaa viitsisi ostaa, itse kun olen selkävammanen ja Isäntäkin tätänykyä, kun sen pari kuukautta sitten loukkasi.
Eilen illalla syötiin Isännän kanssa iltapalaksi sipsejä, Isäntä joi olutta ja minä Jaffaa, muuta kun ei kaapissa vielä ollut. Nyt on aika hyvin tavarat jo paikallaan, viisi laatikkoa enää purkamatta. Olen sairaslomalla ollut tänään, tauti kun eteni poskionteloihin, joten ihan leppoisasti on aika mennyt siinä laatikoita purkaessa. Kumartua ei ole voinut, kun heti heittää päästä. En tiedä mihin aikaan heräsin, kännykästä loppui akku ja havahduin katsomaan kelloa puoli neljältä kun Isäntä on ollut tuskissaan, että menenkö hakemaan sen töistä. Se laturi on vieläkin jossain kätkössä, mistä se ei ole löytynyt. Huomenna aamulla töihin virkeänä. Tänään pitäisi vielä testata sauna!

Ihan törkeän suuri kiitos kuuluu isälle ja niille, jotka eilen lähti Raumalta töiden jälkeen Turkuun kantamaan meidän tavaroita. Muutto-operaatio päätettiin yöllä yhdeltä. En voi ikinä kylliksi kiittää!

Nyt antibiootti nassuun ja saunan kautta unille! Asuntokuvia heti kun saadaan lamput kattoon, että on valoa ja kun päästään noista punaisista "Niemi"-laatikoista eroon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti