Voittajafiilis

Siis mä oon niin voittaja! Mä sitten oikeesti menin sinne salille!

Kaikki alkoi lauantaiaamuna kello 9.00, kun Isäntä herätti mut kutittamalla mun jalanpohjaa ja mä potkasin sitä ja ärähdin. Sitten se toi mulle IIIIIISON kahvikupin sänkyyn ja muistutti, että olin luvannu heittää sen kaverin polttareihin. Aikaa nousta ja lähteä 5 min.

Kahvi naamaan, naamapesu ja ylös. Isäntä löysi tiensä polttareihin ja mä tulin kotiin, kaivoin kaapin pohjalta pussin, missä oon viimeksi sisäpelikenkäni nähny, pakkasin pyyhkeen ja muut kamat ja lähdin polkemaan linja-autoaseman vieressä sijaitsevalle Gym2000 salille. Siis ensimmäinen huomio sille, että mä poljin. Suuri askel minulle, pieni ihmiskunnalle. Kävi myös ilmi, että pyörä on huomattavasti vähemmän hikeä nostattava kulkuväline näillä helteillä kun kävely. Koska viima. Ja muistin taas, että se pyöräilyhän on ihan mukavaa, kunhan ei väkisin tarvii lähteä minnekään kauas "lenkille". Kun on päämäärä, niin se on ihan kivaa. Voishan sitä useamminki käyttää...

No kuitenkin. Pääsin salille, kävelin tiskille ja kerroin että en oo ollu täällä ennen ja haluaisin kymppikortin. Siinä oikeen rempsakka täti sitten mua avusti ja kertoi kissastaan (näkyykö se ulospäin se kissatouhu) ja varmaan ensimmäistä kertaa elämässäni kävi niin, että joku muu höpötti enemmän ku minä. Siinä sitte sain avainlätkän ja pukkarin kautta naisten saliin. Kyllä, naisilla on siellä oma sali. Yks tyttö kertoi että hän ei ainakaan voi treenata miesten nähden, koska eihän sitte voi hikoilla, että ilmeisesti naisten sali on siksi, koska tällaisiakin ihmisiä on. Kukin tietenkin treenaa tyylillään enkä minä ole ketään tuomitsemaan ja hikoilinkin siellä ainakin kolmen 0.5 oluttuopin edestä. Tiedä sitten toimiko ilmastointi vai onko kunto niin huono, veikkaan kylläkin jälkimmäistä. Amatöörimäisesti olin vielä unohtanut juomapullon ja vatsan pohjalla oli ainoastaan se aamun ylisuuri tuopillinen kahvia, joten lievästi jotain nestehukkaa oli tunnistettavissa.

Treeni itsessään oli todella huono. Palloilin vaan ympyrää ja koitin päästä jyvälle siellä olevista laitteista ja tiloista ja tein vähän sitä sun tätä liian pienillä painoilla ihan vaan herättääkseni vähän kaikkia lihasryhmiä, sillä todennäköisesti jokainen lihas on joka tapauksessa huomenna kipeä. Mikään treeniblogi tämä ei kuitenkaan ole, joten jatketaan siihen salikierroksen ja superhikoilun jälkeiseen tilanteeseen, nimittäin suihkuun. Olin siis ottanut pesuaineet ja pyyhkeen mukaan ja kävi ilmi, että minulla on mukana ainoastaan kasvojenpesuaine ja minishampoopullon pohjat. Ensinnäkin, minä en ikinä. pese. hiuksia. ilman. hoitoainetta! Toiseksi, mulla ei ollut saippuaa. Pyyhe päällä kikkailin siitä pukuhuoneen läpi sinne suihkuun ja ajattelin, että kyllä täällä nyt varmaan jotain pesuaineita on, vaikkakin olen todella tarkka siitä mitä käytän. No voin kertoa, ei ollut mitään pesuaineita ja suihkun lattiassa oli laatoituksessa reikä, josta puuttui pari laattaa. Mä olin siellä superhikisenä, haisin todella pahalta, pyyhe päällä suihkussa naamanpesuaineen ja minishampoon jämien kanssa, josta hädin tuskin riitti shampoota mun hiuksiin ja lattiassa oli reikä. En nähnyt siellä mitään kieltolappuakaan, että suihkuja ei saisi käyttää, joten ajattelin, että ne olisi varmaan laittanut jonkun maailman suurimman lapun ja vetänyt jonkun teipin siihen eteen, jos sitä suihkua ei saisi käyttää, joten urheana laitoin suihkun päälle, pesin noin puolet hiuksista sillä shampoonjämällä ja vartaloni sillä naamanpesuaineella, kuivasin suihkun lattian mahdollisimman hyvin (sieltä kolosta en saanu vettä pois) ja marssin suihkun "raikkaana" siitä pukuhuoneen läpi pukeutumaan. Äkkiä vaatteet päälle ja supernopeesti kotiin, että saan jotain hoitoainetta näihin hiuksiin.

Mission accomplished.

Nyt mulla on suurin kynnys ylitetty, kymppikortti taskussa, nestehukka ja huomenna lihakset ihan pirun kipeenä. Mä oon niin voittaja!!