RipuRapu ja kaverit

Meillä ei ole kotona ollut ikinä omaa mökkiä, joten mökkeily on minulle aika uusi juttu. Ollaanhan me muiden mökeillä oltu, mutta ikinä ei olla koko kesää vietetty mökillä. Tykkään kyllä mökeistä, joka vuosi vaan enemmän. Ihana hiljaisuus ja luonnon rauhaan lisättynä vielä kiireettömyys. Ei paha! Ei me siis vieläkään missään mökeillä koko kesää hengailla, mutta sitten joskus kun jonkun mökille pääsee, niin kyllä siitä nauttii.

Mökkitie

Mökki.

Perjantai alkoi Isännän osalta totisella ravustuksella! Isäntää ei juurikaan näkynyt, kun se paineli mertojen kanssa, laittoi syötit, kalasti lisää syöttejä ja ilta ja yö menikin mertoja vahtiessa ja rapuja nostellessa. Kyllähän niitä sitten tulikin, ei ihan niin paljon kun viimevuonna, mutta tuli kuitenkin! 

Kaikenkaikkiaan raputouhu on mielestäni yhtä kamalaa kun kalastus. Ei parane ajatella niin syvällisesti niiden kohtaloa. Ravutkin muun muassa keitetään elävänä, koska kuollessaan ne kai tuottaa jotain myrkyllisiä toksiineja. Yhtälailla minun tekee pahaa katsella, kun Isäntä touhuaa niiden kalojen kanssa. Ensin syötetään koukku ja sitten se revitään sieltä ulos vielä kun kala elää. Yhh. Toisaalta, ihminen on petoeläin siinä missä vaikka kissakin, ja syödäkseen tappaminen on ihmiselle vain luonnollista, mutta on sitä silti kamala katsella. Onneksi on nuo metsästäjä-miehet jotka tekevät likaiset hommat. Toisaalta se on hauskaa tehdä joskus koko homma alusta loppuun, tietää ainakin mitä siin prosessissa tapahtuu, ettei aina vaan sulata kiinalaisia rapuja pakastimesta.

Ravut ennen keittoa.

Lauantaina sitten keitettiin ja syötiin niitä rapuja.

"pienimuotoista" shakin peluuta rapujen keittyessä.

Keitetyt ravut.

Vertailun vuoksi viimevuoden rapusaalis.

Isännän rapuleipä.

Oli meillä sitten piffejäkin ja perunoita, eihän noista ravuista vatsaa täyteen syödä. Iltasauna, peseytyminen järvivedessä ja unta palloon. Kyllä Isäntä ne merrat vielä eilenkin laittoi, kolme rapua sieltä tuli ja päästettiin ne tänään takaisin vapauteen. 

 Kävin lauantaina myös kesäkiireiltä pitkästä aikaa mummulassa. Oli kyllä ihanaa olla sielläkin ilman aikataulua. Tein kolme kertaa lähtöä. Toisella kertaa kun jo halasin ja olin lähdössä, alettiin vielä pelaamaan korttia. Pelattiin tunti. Mummula <3

Mökki on järven rannalla ja eilen Isäntä ja isä sai eilen mieleensä viedä verkot keskelle järveä. Odotettiin jotain minisinttejä jos niitäkään, rannalta kun mato-ongella saa juurikin niitä pieniä sinttejä. No sen sijaan saatiin 13 ahventa, kaksi särkeä ja yksi pieni hauki. Ne ahvenet oli niin komean kokoisia, etten ole eläissäni nähnyt sen kokoisia ahvenia niin montaa. Olin vielä soutamassa ja Isäntä keräsi verkot pois. Isännän mukaan se on parasta parisuhdeaikaa, ilmeisesti siis soudin ihan hyvin. Tänään ruokapuoleen kuuluu myös Isännän viime syksynä ampuma teeri ja ilmeisesti niitä kaloja. Joku sanoi, että graaviahven on todella hyvää, joten ajattelin Isäntää suostutella graavaamaan yksi ahven nyt kun on tuon kokoisia jölliköitä.

Ahvenet olivat tätä kokoa.

Fisu bucket

Säätila on vaihtunut ukkosesta autingonpaisteeseen. Näin myös elämäni ensimmäistä kertaa sateenkaaren pään. Sade ei varsinaisesti haitannut missään kohtaa ja omasta puolestani nautin syyssateista ja tunnelmallisista syysmyrskyistä ja kynttilöistä. Oih, kynttilät ja lyhdyt on ihania! Lauantaina ollessani siellä mummulassa, salama oli lyönyt jonnekin ihan Isännän ja isän vaimon viereiseen metsään. Pamahdus oli kuulemma komea, hieman nousi niskakarvatkin kuulemma pystyyn.

Mufasa on oppinut kävelemään hihnassa oikeen tosi hienosti! Se tulee perässä kun koira, välillä haistelee ja taas jatketaan matkaa. Se on tänä(kin) viikonloppuna valloittanut paljon sydämiä, kerännyt paljon faneja ja jakanut maailmalle rakkautta. Mindy kun on edelleen "yhden ihmisen kissa". 

Syntymäpäivän kunniaksi luonto antoi parastaan. Isäntä vei rapumerran tuonne kivelle,
mutta eihän sieltä rapuja tullut. Ilmeisesti aarre oli sateenkaaren toisessa päässä.

Mufasan sydäntenvallotusta.

Ps. Mun eka blogivideo! Uujea!