Elokuu alkoi lämpimissä merkeissä. Olen saavuttanut jonkun yleisen kiputilalevelin tänään, sillä alavatsa on neljättä päivää kipeä ilman mitään varsinaista syytä ja eilinen kotona makoilu tuntuu nyt mukavasti koko selän jomotuksena, niskan jumituksena ja alaselän särkynä ja tänään jopa pienen pieni päänsärky ilmoitteli tulostaan. Minulla ei siis koskaan särje pää ja nytkin se kävi vaan nopeasti morottamassa ja supermakean banaanijugurtin jälkeen katosi.
Olen aivan varma, että nämä kiputilat johtuvat tästä helteestä. Tämä ei ole ihmisen hommaa ollenkaan näissä helteissä elely. Meillä on kotona nyt ollut yli kuukauden reilu 30 astetta lämmintä ja kun se sisälämpötila ei muutu juurikaan edes öisin, koska seinät ei päästä lämpöä ulos ja jostain syystä kämppä ei suosu vetämään ilmaa läpi, vaikka kaikki (pienet) röörit olisi auki! Makuuhuoneessa on yksi pieni avattava ikkuna, johon tulee 5cm rako ilmanvaihtoa varten. Yöt pärjätään ainoastaan pienen tuulettimen avulla joka sekin puhaltaa sitä 30 asteista ilmaa.
Mittani on nyt täynnä! Tänään se täyttyi. En enää ryhdy tähän touhuun ja laitankin elokuun kunniaksi tilaukseen kylmän, tuulisen ja myrskyisän syksyn ja sen myötä tulevan sateisen ja loskaisen talven ja mahdollisesti mustan joulun. Tervetuloa! Lämpötilalle alaraja voisi olla vaikka -20 astetta, koska viimevuonna leuka jäätyi työmatkalla -25 asteen pakkasella ja se oli kivuliasta. Joka tapauksessa olen valmis kaivamaan talvivaatteet jo esille, joten jos se lämpötilakin voisi jo tippua?
Tämän lisäksi kärsimystäni lisää jaloissani ihanasti punottavat hyttysten ja paarmojen puremat jotka kirvelevät ja kutiavat ja kutiavat ja vielä kutiavatkin! Syksy saisi viedä myös ne ötökät mennessään.
Huomenna ennen iltavuoroa voisin harkita kuntosalia, lähinnä tämän laiskottelun, pömpöttävän vatsan ja höllyvien reisien vastapainoksi, mutta ennen kaikkea jotta pääsisin edes hetkeksi jonnekin ilmastoituun paikkaan. Lisäksi pienimuotoinen liikunta voisi olla hyväksi näille helteiden raastamille hermoille, saisimpahan ainakin purettua tätä turhautumista edes johonkin. Eikä liikunta tälle jomottavalle selälle ja kireille niskoillekaan pahaksi olisi. Saas nähdä kuinka asian osalta käy.
Kaikesta huolimatta tänään on yleisesti hyvä päivä, sillä tänään alkoi elokuu. Tämä ihanan ihana kuu, kun paahtavat helteet alkavat viiletä, päivä lyhenevät ja pimeys saapuu! Pitkän kesän jälkeen saa taas nukuttua öisin kunnolla, kun yöllä on pimeää. Ei se sisälämpötilan viileneminenkään asiaa todella pahenna! Illat synkistyvät ja käsityötkin alkavat maistua paremmin kun kädet eivät jatkuvasti hikoa. Ulos uskaltautuu jopa lenkille ilman, että tarvitsee pelätä äkillistä nestehukasta johtuvaa sydänkohtausta. Kaikkein parasta on kuitenkin puiden kellastuminen ja punastuminen, Suomen ihanan kaunis syysruska ja tunnelmallisuus! Kotona voi istuskella sohvalla kynttilänvalossa Isännän kanssa peiton alla kuumaa rommitotia hörppien, syysflunssaa karkottaen ja lapasia kutoen.
Elokuu, olen todellakin valmis! Ihana tavata jälleen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti