Yksi pieni Saksanmatka

Kylläpä viime kirjoituksesta on kulunut! Mulla oli koko joulunaika, välipäivät ja vielä jälkipäivätkin tietokone käyttämättömänä sohvapöydällä ja on kyllä tehnyt ihan hyvää. Oli tosin kirjatkin vaan pöydällä, että eipä siitä lukemisestakaan lomalla mitään tullut, yllättäin.

Me tosiaan sairastuimme vatsatautiin ennen joulua, Lili pääsi onneksi vain viikonlopun kuumeilulla. Joulu meni mukavasti kaveriporukassa, välipäivät osin Turussa ja toiselta osin kotona, uusivuosi Turussa ja uudenvuoden jälkeen lähdettiin Saksaan äitini luo. On tässä reissua ollut jos jonkinlaista. Lilikään ei ollut päiväkodissa välipäivinä, päiväkoti kun oli lähiseuduilta keskitetty meille vieraaseen päiväkotiin, jonne ei haluttu Liliä sitten viedä parin päivän vuoksi.

Saksan reissu meni melkein kuin Strömsössä. Ensinnäkin, lentokentällä huomasimme, että unohdimme kotiin Lilin kengät. Miten? Kotona nappasin neidin takkini sisään kantoreppuun. Pipo päähän, takki reppuun ja menoksi. Vasta kentällä tajusin, että kengät on nyt kotona ja sillon oli jo liian myöhäistä lähteä niitä hakemaan.

Menomatkalla Dusseldorfista jatkolento peruttiin, meidät ohjattiin väärään paikkaan, odotettiin turhaan ja kun viimein päästiin oikeaan paikkaan hakemaan matkalaukkuja, tädit ihmetteli, mitä me edelleen teemme lentokentällä niin pienen lapsen kanssa. Niin no, kertokaapa te meille se. Lopulta päästiin terminaalin ulkopuolelle selvittämään jatkolentoa ja yöpaikkaa, josta meidät päästettiin vielä takaisin terminaalin puolelle niitä matkalaukkuja odottamaan. Niitä ei löytynyt, joten lähdettiin puoliltaöin viereiseen hotelliin nukkumaan, Lili kun alkoi olla todella uupunut, olihan kello jo yksi yöllä omaa aikaa. Hotellihuoneeseen kuitenkin soitettiin, että matkalaukut löytyi, joten saatiin kuitenkin onneksi vielä tavarat, puhtaat vaatteet ja muut, kun Isäntä kävi ne lentokentältä hakemassa.

Aamulla syötiin rauhassa hotelliaamiainen ja mentiin puolilta päivin kentälle. Lento oli yllättäen hieman myöhässä, mutta päästiin kun päästiinkin perille. Reissussa oli ihanaa. Varastoja tuli täytettyä, reissuhaluja tyydytettyä ja kaikennäköistä ostettua. Isäntä sai muun muassa uuden puvun, Lili (yllättäen) kengät ja pienen repun, minä juhlamekon, koululaukun ja Ahavan ihania ihonhoitotuotteita. Käytiin muun muassa Mersumuseossa, Metzingenin outlet-kylässä ja Stuttgartin keskustassa.

Takaisintulomatkalla ei saatu netissä tehtyä check in:ä. Meidän piti lentää takaisin Hampurin kautta, mutta setä matkalaukkutiskillä sanoi, että meidät on siirretty niin, että lennämmekin takaisin Berliinin kautta. Joku ilmoitus asiasta olisi toki ollut ihan kiva. Uusi lento lähteekin kolme tuntia alkuperäistä myöhemmin ja on perillä Helsingissä vasta puolen yön jälkeen, alkuperäisen kun piti olla perillä kymmenen aikaan illalla. Vuokrattiin uudelleen Lilille turvaistuin, koska oltiin istuin jo palautettu ja sitä ei saanut enää takaisin ja mentiin pariksi tunniksi takaisin äitini luo, joka onneksi asuu suhteellisen lähellä lentokenttää. Lennot meni tämän jälkeen kuitenkin ihan hyvin, tosin Lili oli aika loppu, hän kun ei näissä matkustusvälineissä nuku. Pienet 15 minuutin torkut sentään sai otettua puolilta öin, joiden voimalla jaksoi puoli kahteen saakka yöllä, jolloin päästiin kotiin ja saatiin neiti sänkyyn.

Niin, että mikä paskamagneetti? Mutta hengissä selvittiin ja ihan hyvin kaikki kuitenkin meni, vaikkei ihan kivuttomasti sentään.

Lentomatkustus vauvan kanssa, osa 2

Lentokentälle saapuessa kannattaa huomioida mahdollinen yö-/päiväuniaika. Kantorepussa on hyvä nukkua päiväunet, mutta kannattaa pitää mielessä, että aika usein turvatarkastuksessa pitää ottaa kantoreppu pois ja laittaa myös se läpivalaisusta. Ainoastaan kerran olen saanut pitää Manducan päällä ja aina Lili herää kun sen ottaa sieltä pois. Tavarat kannattaa ennakkoon järjestellä niin, että tietokone/tabletti ja nesteet pitää ottaa turvatarkastuksessa ulos laukusta. Nesteitä saa olla enintään 100ml pullossa ja nesteet on oltava minigrip-pussissa. Itse laitan muun muassa aina käsidesin ja meikkipussin kokonaisuudessaan yhteen pussiin ja Lilin hoitolaukusta sikkivoiteen, D-vitamiinitipat ja särkylääkkeen toiseen pussiin. Meillä on ollut aina särkylääkettä matkustamossa, mutta koskaan ei olla tarvittu. Joku sanoi joskus, että niin kauan kun aukile on auki, ei pitäisi painonvaihtelun ottaa lapsella korviin. Totuudesta en tiedä, mutta meillä ei ole ollut mitään ongelmaa Lilin korvien kanssa koneessa. Turvatarkastuksessa on lapsiperheille oma portti, joka tosin ei ole juurikaan sen nopeampi, mutta siinä on vähän enemmän tilaa ja liikkumavaraa. Ellei ole ihan aamun ensimmäisille lennoille menossa vaan vaikka vasta päivällä, turvatarkastuksissa on aika harvoin kuitenkaan ruuhkaa.

Minulla on aina ollut kentällä Lili Manducassa, joten en osaa sanoa tarkemmin rattaiden ottamisesta portille. Mahdollista kuitenkin on, että voit tuoda vauvan turvakaukalossa tai rattaissa portille asti ja portilta henkilökunta vie rattaat ja turvakaukalon ruumaan. Turvakaukalon voi saada ottaa sisälle matkustamoon jos koneessa on tilaa. Joka kerta kun me olemme matkustaneet, kone on ollut aivan täynnä, joten turvakaukalo ei olisi edes sinne mahtunut. Me olemme aina ihan suosiolla antaneet sen kaukalon ruumaan vietäväksi jo ennen turvatarkastusta, tosin aina suojapussissa: joko omassa airshells:ssä tai vaunujen tai rattaiden kanssa samassa. Ei ainakaan kukaan ole koskaan mitään sanonut, vaikka nytkin meillä oli turvakaukalo Emmaljungien kanssa samassa pussissa. Tosin oli aika työn ja tuskan takana saada ne mahtumaan samaan pussiin ja vaunuista piti irroittaa renkaat ja muutama muu osa ennen kun ne sopivat samaan pussiin.

Aikaa kannattaa varata tarpeeksi, vaikka siellä kentällä vähän joutuisikin odottamaan. Odottaminen on vauvan kanssa paljon kivempaa kun kiireessä juokseminen. Koneeseen pääsee ensimmäisenä Business-luokka ja Priority, sen jälkeen lapsiperheet ja sitten muut. Lapsiperheet pääsee siis ensimmäisten joukossa koneeseen. Jos olet vielä ollut niin ennakoiva, että olet ottanut paikan lentokoneen takaosasta, siellä on todella hyvin aikaa laittaa tavarat hyllylle, ottaa tärkeimmät pois kassista ja asettautua vauvan kanssa ihan rauhassa paikalleen. Lentoemoilta saa (yleensä pyytämättä) vauvalle turvavyön (ihan turhake) ja pelastusliivin, joskus jopa tyynyn. Turvavyön kanssa ne mielellään neuvovat, ellei ole ennen käyttänyt. Ellei ole lapselle sisävaatteiden lisäksi muuta puettavaa, kannattaa pyytää viltti, sillä siellä koneessa on pidemmän päälle todella vetoisaa ja ainakin meidän Lili on jo kaksi kertaa saanut flunssan lentokoneesta, vaikka olen koittanut olla todella varovainen! Nyt viimeksi oli collari-jumpsuit päällä koko lennon ja säästyttiin siltä hemmetin yskältä!

Nyt viimeksi tajusin ottaa lentokoneeseen Lilille kuulosuojaimet ja ne oli tosi hyvät! Ne kun laittoi päähän kun Lili nukahti niin ei haitannut naapurien naurunräkätys, välipalaleipien pussien rapina eikä kuulutukset Lilin unia. Suosittelen, etenkin jos lapsella on tapana herätä kovempiin, yhtäkkisiin ääniin. Myös lentokoneessa muuten on mahdollisuus vaipanvaihtoon ja niissä vessoissa on integroitu vaipanvaihto-taso. Ihan vaan tiedoksi.

Lili on vielä niin pieni, että hän viihtyy lentokoneessa kun on leluja, mahdollisesti jotain syötävää ja joku, joka hypyttää. Lentokoneen melko kova tasainen hurina ja mahdolliset pienet turbulenssit on tämän ikäiselle yllättävän rauhoittavia, joten ainakin Lili on verrattain nukahtanut lentokoneessa helposti ilman suurempia ongelmia. Vähän vanhemmille jotkut tabletille ladatut ohjelmat ja pelit voivat olla tosi käteviä, sillä aika tylsäähän siellä koneessa on. Lennon aikana pitää toki olla lentotila päällä, mutta kyllä ne ladatut ohjelmat silti toimii. Netflix ei.

Kannattaa tosiaan vähän etukäteen huomioida kohdepaikan ulkolämpötilaa ja varata lapselle sen mukaan vaatetta jo matkustamoon. Jos ulkona on kylmä, kannattaa varata mukaan jotain, minkä saa tarvittaessa nopeasti kiedottu lapsen päälle, mikäli perillä lentokoneesta poistutaan ulkokautta, kuten monesti tehdään. Itse koen, että se hetkellinen kuuma ei ole niin paha kun hetkellinen kylmä, joten olen aina varannut matkustamoon mielummin liikaa kun liian vähän vaatetta.

Mikäli vaunut tai rattaat on mukana Airshellsin isossa kuljetuslaatikossa, joillain lentokentillä se ei tule tavallisella baggage claim -hihnalla, vaan sen saa jostain sivuovesta tai alueelta, joka on merkitty esimerkiksi "bulky baggage" tai "special luggage" -termein. Voi olla joku nauhoin ympäröiy alue oven edessä ja jonkun oven takaa saattaa löytyä väliaikainen säilytystila, johon ne tulevat. Ellei omaa näy eikä kuulu, kannattaa käydä kysymässä henkilökunnalta. Joillain lentokentillä on myös erikseen baggage drop kyseisen laiselle matkatavaralle. Esimerkiksi Berliinissä meidän piti mennä erikseen toiselle portille viemään se vaunulaatikko omaan bulky baggage drop:iin. Ei ole kyllä muilla lentokentillä tullut samanlaista vastaan, joten epäilen kyseessä olevan poikkeuksellisen toimintatavan. Muuten se on otettu vastaan ihan siinä samassa baggage drop:ssa kun kaikki muutkin matkatavarat.

Matkustaminen on hauskaa ja  tekemällä oppii, joten siitä vaan kaikki matkoja varailemaan! Kysyä saa, jos kysymyksiä herää, vastailen mielelläni. On se matkustelu vauvan kanssa vähän erilaista, mutta ei välttämättä haastavampaa. Lapsiperheet huomioidaan usein hyvin ja saa ihan hassun erikoista kohtelua aina välillä. Esimerkiksi Berliinissä kun oltiin menossa viemään matkatavaroita baggage drop:iin, yksi mies tuli ottamaan meidät sieltä jonon välistä muutaman muun lapsiperheen kanssa omaan jonoon jonon kärkeen, jotta päästiin ihan ensimmäisten joukossa siirtymään turvatarkastukseen ja siitä portille.

Lentomatkustus vauvan kanssa, osa 1

Ajattelin nyt kirjoittaa aiheesta pienen tietopaketin, kun on tässä tullut enemmän ja vähemmän lennetty vauvan kanssa. Lili on nyt siis 7kk ja on ollut lentokoneessa jo 5 kertaa plus vaihdot ja välilaskut. Oli kyllä hyötyä, että oltiin ensin koko porukalla ennen kun matkustin Lilin kanssa kaksin tänne Stuttgartiin. Oli ihan hyvä että oli jo vähän kokemusta vauvan kanssa lentomatkustelusta. Kirjoitan tämän nyt siitä näkökulmasta, että jos matkustaa kahdestaan vauvan kanssa, toki tätä voi hyödyntää myös perheen kesken matkustamiseen.

Aloitetaan ihan alusta, eli pakkaamisesta. Mukaan kannattaa pakata sen verran, mitä itse saa kannettua. Jos aikuisen lentolippuun sisältyy matkalaukku, myös vauvan ja sylilapsen lentolippuun sisältyy myös vauvalle oma matkalaukku. Lisäksi käsimatkatavaroita saa ottaa myös vauvalle oman. Siltin kannattaa tosiaan miettiä, mitä saa mahdollisesti yksin kannettua. Toki yleensä aina voi joltain pyytää apua, ja monesti sitä apua tarjotaankin. Itselläni idioottimaisen automaattinen vastaus avuntarjoukseen suomalaisittain tosin on "no thanks, I'm fine!".

Sylilapsen lentolippuun (yleensä maksaa aikuisen lipun päälle vajaa 10 euroa) sisältyy, että saa lisämaksutta ottaa mukaan lapselle turvaistuimen ja vaunut/rattaat. Mikäli jännittää edellä mainittujen kuljettamista lentokoneen ruumassa, sitä varten saa vuokrattua Airshells:ltä vakuutusyhtiöiden hyväksymiä kuljetuslaukkuja, jossa muun muassa meidän Emmaljungat, matkarattaat ja turvakaukalo on kulkeneet kivasti! Ne varataan netistä etukäteen, ohjeet tulee sähköpostiin ja Helsinki-Vantaalta ne saa noutaa nimeään vastaan Airpron toimistosta Terminaali 2:n alakerrasta. Ja ne vaunut kannattaa pakata vasta siinä juuri ennen matkatavaroiden luovutusta, sellaisen ison kassin kantaminen kun voi olla hankalaa.

Mikäli mahdollista, apu on varmasti tarpeen sinne lentokentälle saakka, ainakin jos sitä tavaraa on yhtään enempää. Jokin kantoreppu, meillä Manduca, on ihan ehdoton. Meillä Lili myös nukahtaa Manducaan, joten siinä on hyvä myös nukuttaa päiväunet, tämän ikäisellä kun niitä pakkaa olemaan aika paljon. Lentokentälle ja koneeseen on hyvä varata lapselle vaihtovaatteet, lisävaatteet, kevyemmät vaatteet ja vaipanvaihtovälineet. Kannattaa myös huomioida ulkolämpötila ja kohteen ulkolämpötila, sillä monilla lentokentillä pitää mennä koneesta kentälle ulkokautta. Lisäksi jos syödään jo kiinteitä, voi olla kätevää olla jotain maissinaksun tapaista mukana ihan ultimaattisen tylsyyden sattuessa. Lelut on kanssa näppäriä, ja meillä ihan ehdoton on ollut sellainen pehmokirja, jossa on roikkuva lehmä. Sen lehmän saa niin kätevästi lentokoneessa edessä olevan penkin selkänojassa olevan tarjottimen väliin niin, ettei Lili saa sitä kirjaa heitetty lattialle!

Tosi näppärä koneessa!

Vielä check in:stä sen verran, että jos saat valita paikan siinä check in:n yhteydessä, ensisijaisesti toki kannattaa valita sellainen paikka, joka on hätäpoistumistien yhteydessä. Meillä ei koskaan ole käynyt sellaista tuuria, joten seuraavana vinkkinä annan sen, että vaikka se ikkunapaikka on kuinka kiva, vauvan kanssa suosittelen ehdottomasti käytäväpaikkaa! Saa itselleen edes toiselta puolelta vähän lisätilaa ja tarvittaessa saa edes jonnekin (käytävälle) laskettu vauvan hetkeksi, jos pakottava tarve tulee. Myös jos imettää koneessa, lapsen jaloille (tai päälle) saa sivusuunnassa hieman enemmän tilaa ilman, että tissi on väkisin naapurin sylissä. Toiseksi, se paikka kannatta valita hieman taaempaa, sillä kun sinne koneeseen pääsee vauvan kanssa halutessaan ensimmäisten joukossa, siellä takana on hyvin aikaa laittaa kamat ylös ja asettua vauvan kanssa.

Ja matka jatkuu

Aikamoista matkantekoa! Aamulla lentokentälle, puolilta päivin lähti lento, joka laskeutui paikallista aikaa 15.00, 16.15 lähti Kampista bussi Raumalle. Siinä välissä juoksin vielä Lilin kanssa kotona käymään yhden junanvälin aikana (10min) hakemaan turvakaukalo ja vaununrunko, että päästään Rauman linja-autoasemalta pois mikäli Isäntä on vielä matkan päällä. Siinä oli vähän hoppu ja muutaman juoksuaskeleenkin sain ottaa Lili kantorepussa.

Lentokoneessa se vasta lystiä oli!

Tämä bussi-järjestely koski siis minua ja Liliä. Päätettiin, että osa matkaporukasta menee Isännän kyydillä ja me mennään Lilin kanssa bussilla. Bussissa on vaivattomampi matkustaa vauvan kanssa kun tätä voi viihdyttää täällä matkustamossa ja pitää sylissä, tällä hetkellä kun Lili on kovin kärsimätön vaan istumaan turvakaukalossa matkan aikana. Näin myös Isäntä ja muut pääsevät joutuisammin Raumalle. Isäntä käy vielä matkallansa hakemassa kisut ja viemässä muut matkasakin kotiin.

Lili nukahti lentomatkan loppupuolella ja heräsi juuri kun menimme junaan. Siinä junassa mennessämme lentokentältä kodin kautta Helsinkiin joku pieni tummaihoinen tyttö ihastui kovasti Liliin ja kyseli jos mitä kysymyksiä: Miksi sinulla on vauva? Miksi se ei halua että sen hampaat näkyy kun se hymyilee? Saanko silittää sitä? Miten sinä sait tuon vauvan? (kun kerroin että mentiin ison mahan kanssa sairaalaan ja tultiin vauvan kanssa pois ja maha oli lähtenyt) Miksi se iso pippeli katkaistaan siellä sairaalassa? Syötätkö vauvaa? Mitä vauva syö? Syökö vauva tuttipullosta? Mistä tiedät että se on nälkäinen? Halusitko sinä vauvan? Ja niin edelleen... Oli muutamalla kanssamatkustajalla hymy herkässä kun parhaani mukaan yritin tytölle vastailla. Tytön äiti ei ilmeisesti puhunut suomea.

Lili oli jo bussimatkan alussa kovin väsynyt, mutta antoi unelle periksi vasta juuri ennen Turkua. Itsellä alkaa vähän olla tuskaista, sillä olen syönyt erittäin hiilaripitoisen aamiaisen Berliinin lentokentällä ja nälkä ja jano on ollut kova jo tunnin. Matkaa vielä melkeen toiset saman verran jäljellä. Isännän tiimi oli pysähtynyt syömään. Olen siitä vähän kateellinen. Lili nukkuu nyt sylissä kuulokkeet korvilla, ettei heti herää noihin kovaäänisiin kuulutuksiin. Ja ehkä nuo estää heräämästä myös tuohon mahan kurnintaan. Nälkä on kyllä paha!

Odotan niin jälleennäkemistä kisujen kanssa! On tämä bussimatkustelukin ihan virkistävää vaihtelua!