perjantai 1. heinäkuuta 2016

Kuinkas sitten kävikään (pääsykokeen tulokset)

Keskiviikkona tuli sähköpostia Helsingin yliopistolta. Se koski valintamenettelyn etenemistä. Facebookin Helsingin oikeustieteelliseen hakijoiden vertaistukiryhmää selatessa kävi ilmi, että osa porukasta oli saanut ilmoituksen, ettei ollut päässyt sisään. Toisin sanoen ne, jotka ei monivalintojen perusteella päässeet jatkoon ja ne, joiden essee-tehtävistä saamat pisteet olivat alle 15. Kokeet oli arvosteltu ja kaikkien pisteet löytyi yliopiston sivuilta löytyvästä luettelosta. Opintopolku-verkkopalvelu oli jumiutunut ruuhkasta ja suljettu toistaiseksi pois käytöstä.

Oma rivini oli 10, 8, 8, 6, 4. Ensimmäisestä monivalinnasta siis täydet, toisesta yksi väärin (miinuspiste). Essee-tehtävistä tuli pisteitä yhteensä 18. Kokonaispisteet pääsykokeesta 36 ja kuulun pienempään kiintiöön. Oli ihan hirveetä. Pääsin jatkoon, mutta voi luoja kun jännitti! Rintaa ahdisti, nieleminen sattui, päässä oli kaikki ihan sekaisin. Maksimissaan kaksi päivää enää kärsimystä. Onneksi kukaan ei kysellyt tuloksista! Oli tarpeeksi kamalaa koittaa unohtaa asia.

Yöllä heräsin kun Lili vähtäsi. Katsoin puhelinta ja huomasin Facebook-sovelluksessa punaisen täplän. Avasin sovelluksen ja huomasin, että siihen edellä mainittuun vertaistukiryhmään on tullut julkaisu: "Opintopolku on nyt auki - kannatti ilmeisesti valvoa ja hakata refreshiä. Sisällä ollaan."

Nousin istumaan ja kädet täristen kirjaiduin sisään opintopolku-palveluun. Etusivulla luki jotain. Siristin vähän silmiä ja luin:

Kello on puoli kolme yöllä kun tökin Isäntää hereille ja lähetän lähipiirille viestejä: Musta tulee juristi!!

Fiilis on aivan uskomattoman ihana! Kiitos kuuluu ensinnäkin äidilleni, joka konkreettisesti mahdollisti tämän hoitamalla Liliä! Kiitos kuuluu myös Lilille, jolta sain motivaatiota, joka rytmitti lukupäiväni, jonka ansiosta kiirehdin kokeessa ja ehdin vastaamaan kaikkeen ja jota ilman en varmaan edes olisi tässä! Kiitos isälleni, joka on ollut suurena tukena ja apuna ja kiitos Isännälle, joka on ollut ihan uskomattoman ihana ja kannustanut ja tukenut minua koko prosessissa, vaikka siihen kuului muunmuassa kuuden viikon ajan eri osoitteet. Kiitos myös kaikille ihanille kavereille ja sukulaisille, jotka olette ihanasti elänyt kanssani jännityksessä, valanut minuun jaksamista ja uskonut tähän koko prosessiin.

Kiitos teille,
mä pystyin siihen!

Ps. Opiskelupaikka on otettu jo vastaan ja vastaus annettu.
Pps. Sinne meni yöunet. Juteltiin viiteen asti äidin kanssa facetimessa kun se heräs mun viestiin.
Ppss. Tämä on meidän suvun vuosi! Yks lääkikseen, yks opettajankoulutuslaitokseen, yks oikikseen, yks Suomen mestaruus ja yhdet kihlat. Hyvä me!

2 kommenttia: