maanantai 25. heinäkuuta 2016

Yöheräämisiä

Meillä on vihdoin saavutettu se tilanne, että Isäntä voi myös vastata Lilin yöllisiin heräämisiin! Koputan vielä puuta, mutta tunne on aivan ihana!

Tähän saakka Lilin nukuttaja olen aina ollut minä ja Lilin herätessä yöllä luonnollisesti minä olen hoitanut heräämiset. Arkena kaikkien kannalta kaikkein helpointa on ollut, että minä tisseineni Lilin uudelleennukutan ja se on meillä toiminut todella hyvin. Viikonloppuisin olen monesti kaivannut sitä, että joskus joku muukin voisi heräämiset myös hoitaa, sillä on hyvin hankalaa esimerkiksi saunoa rauhassa, kun Lili herää useimmiten 45 minuutin välein alkuyöllä. 

Edellisviikonloppuna Isäntä vastasi Lilin heräämiseen ensimmäistä kertaa nostamalla Lili sänkyyn ja tassuttelemalla. Lili nukahti uudelleen ilman itkua ja ihan rauhassa yllättävän helposti. Siitä hän nukkui reilut kaksi tuntia ennen kun heräsi uudelleen! Seuraavana yönä Lili nukkui ennätyksellisen pitkään ensimmäisen unijakson nukahdettuaan, sillä hän meni nukkumaan kymmenen aikaan ja heräsi ensimmäisen kerran vasta puolilta öin, jolloin Isäntä hänet uudelleen tuuditti. Ensimmäisen kerran Lili söi vasta kahden aikaan! Tämä on ihan tajuttoman pitkä aika, sillä normaalisti Lili on kahteen mennessä herännyt ainakin 2-3 kertaa ja joka kerralla syönyt. Pisimmät unijaksonsa Lili nukkuu aamuyöllä ja 3-8 menee aika usein heräämättä. Poikkeuksena toki edellisviikko kun Lili oli kipeä, jolloin heräiltiin vähän väliä läpi yön.

Monien vauvat nukkuu tässä vaiheessa jo läpi yön ilman ongelmia. Itsestä tuntuu ihan hullulta, että Lili nukkuisi koko yön heräämättä. Suurin syy tähän on ehkä se, että ohjeena unikoulullekin on se, että lapsi syö viisi kunnon ateriaa päivässä. Tämä ei monellekaan ole ongelma, etenkään niille joiden lapset syö soseita syötettynä. Meillä Lili ei suostu syömään syötettynä yhtään mitään. Vaikka sormin ruokailu onnistuu jo hienosti, tällä hetkellä Lili opettelee syömistä lusikalla ja haarukalla ja en todella voi sanoa Lilin syövän päivän aikana yhtäkään kunnon ateriaa. Yhtenä päivänä upposi vajaa puolikas pieni paahtoleipä ja se oli ihan tajuttoman hyvin! Nyt on marjat alkaneet maistua ja munakastakin menee jo kivasti.

Pikkuhiljaa annoskoot kasvaa ja vaikka monen mielestä Lili varmasti syö ikäänsä nähden huonosti, itse olen todella ylpeä siitä miten hienosti hän syö. Uskonkin, että siinä vaiheessa kun monet ikätoverit harjoittelevat itse syömistä lusikalla ja haarukalla ja sotku on melkoinen, meidän neiti syö jo hyvin ja ilman sotkua. Ainakin toivon niin, sillä meillä on sotku tällä hetkellä ruokailujen aikaan aikamoinen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti