Kävin tänään asioilla. Ensinnäkin on pakko sanoa, että sen jälkeen kun tuli tieto, että pääsin opiskelemaan, olen ottanut vastaan mitä uskomattomampia määriä ihme shittiä. Ensimmäiseksi voin mainita ne ihanat
tukiasiat ja Kelan, josta jo aiemmin kirjoittelin. Toiseksi otan mitä kummallisempia iskuja vastaan ja loukkaan itseäni jatkuvasti (todisteena kuvamateriaali tämän hetken herkkumustelmista) ja kolmanneksi olen saavuttanut sen tilan, kun yleisesti asiat ei yksinkertaisesti suju. Ei millään.
 |
| Vasemman puolen raajat. |
Kävin tänään R-kioskilla tarkoituksena lähettää yksi ärrä-paketti ja laittaa toinen paketti palautukseen. Tietenkään juuri tämä kyseinen kioski ei ottanut palautuspaketteja vastaan ja täti ei suostunut ottamaan jo käytettyä laatikkoa vastaan, vaikka toinen kioski oli aiemmin näin tehnyt. Ihme tuhlausta kun ei lainkaan voi kierrättää! Ostin sitten uuden laatikon ja täti veloitti pelkän laatikon, eli euron. Takana oli jonoa ja pyysin, jos hän voisi saman tien ottaa sen laatikon lähetyksen hinnan, mutta eihän se sopinut, kun ei ollut laatikossa tietoja. Kerroin, että ne tiedot oli siinä toisen laatikon päällä, että sinä aikana kun hän ne siitä näpyttelee niin voin kirjoittaa ne siihen uuteen laatikkoon mutta ei. Menin kirjoittamaan niitä tietoja siihen uuden laatikon päälle ja kun sain homman valmiiksi, oli jonossa melkein kymmenen ihmistä. Lähdin se uusi laatikko kainalossa sinne toiselle kioskille, missä ne suostui ottamaan niitä palautuslaatikoitakin vastaan. Kannoin niitä hemmetin laatikoita tuolla parin reilun kilometrin matkan ihan onnesta hypellen. Ja siis tämä on esimerkki. Tällä hetkellä joka ainoa asia menee näin vaikeimman kautta.
Kun pääsin kotiin, Lili nukkui ja itse istuskelin sohvalla ja luin vanhoja blogikirjoituksiani muistellen kaikkia hauskoja juttuja. Onneksi
tämä on jo vähän unohtunut. Isännän
tämä harrastus jatkuu edelleen ja juuri tuli Isännän työpaikalle siikapaketti. Viime vuonna oli
pettymyksiä opintojen osalta ja miten aiemminkin
Kelan kanssa on ollut ihanaa asioida. Isäntä on
kuullut omiaan ja
valokuvissa on ollut hienoa poseerata. Myös
ihania ja
vähemmän ihania opiskelumuistoja.
Näin olohuoneen ikkunasta vilaukselta postipojun polkaisevan talomme eteen ja kohta postiluukku kolahti kaksi kertaa. Mielenkiinto heräsi ja menin heti katsomaan mitä sieltä tuli. Paketti Isännälle ja paketti minulle. Malttamattomana avasin paketin ja siellä oli korurasia ja kirje. Kirjeessä luki, että eräs ihana blogini lukija halusi
tämän luettuaan hankkia minulle yllätyksen, joka muistuttaa minua ison unelman toteutumisesta. Ihan sikamaisen siistiä (eiköhän se ihan oikea ilmaisu ole ;)! Siis olen niin otettu! Ihan tippa linssissä on mennyt loppu päivä! Kiitos ihan kamalasti! Oli niin paras ajoitus tällä! Ja tuo teksti! ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti