keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Amen keittiössä, osa 3

Onni on kyllä tuollaiset vanhemmat, jotka huolehtivat jälkikasvunsa omenoista, mustikoista ja sienistä ja muista. Sekä Isännän vanhemmat, että omani siis. Koska juuri eilen ihmettelin, miksi aina täytyy laittaa överiksi, on meillä tänään ruokalistalla sienikeittoa, hevosenpaistia ja Amen äidin pippurikastiketta ja niitä eilisiä Pavlovia tai omenakaurapaistosta.

Tuosta äidin pippurikastikkeesta, se on maailman parasta. Kukaan ei ikinä osaa tehdä vastaavaa. Ravintolassakaan ei ikinä voi ottaa pippurikastiketta, sillä äidin pippurikastikkeen jälkeen se on aina pettymys. Tänään, 1. lokakuuta 2014, aion koittaa tehdä itse sitä mainiointa pippurikastiketta. Suureet on saappaat, joihin meinaan astua. Reseptin tekijänoikeudet ovat ikävä kyllä äidillä, joten jos joku haluaa kyseistä kastiketta maistaa, joutuu käymään äidin luona kylässä. Jos joku haluaa vastaavanlaista "wannabe" yhtä hyvää tekelettä, tulkoon kyläilemään meillä.

Aika myöhäiseksi taitaa ruokailu mennä. Nyt on sienikastike ja valkosipuliperunat tulossa, kohta uuniin menee liha ja alkaa pippurikastikkeen valmistus.

Lopuksi haluan kertoa tämänpäiväisestä kauppareissusta ja kun Isäntä valitsi uutta hammasharjaa. Ei ole helppoa kuulkaa!

Löysin myös hienon Vallilan verhon keittiöön, oikeen Prisman alennusmyynnistä! Se kauan himoitsemani Vallilan ruskea Kelohonka-verho oli myös halvennuksessa (-20%), mutta en raaskinut ostaa kahta verhoa. Etenkään kun Isäntä ei halunnut tyytyä 14 euron digitaaliseen lämpömittariin, vaan piti saada 38 euron sääasema joka näyttää varmaan minun kuukautiskiertonikin ja on niin hieno! On se ainakin hyvä, että voi katsoa sääasemasta minkälainen kuu siellä möllöttää, jos ei vaikka jaksa vaivautua raottamaan sälekaihtimia.

Oikeastihan se meni niin, että halusin makuuhuoneeseen lämpömittarin, koska siellä laitetaan aamulla vaatteet päälle, niin olisi ihan kiva tietää kuinka paljon vaatetta pitää laittaa. Siinä lämpömittarihyllyllä valitsin sen sopivan (14 euroa) ja olin jo lähdössä, kun Isäntä hoksasi sen sääaseman, ja ehdotti että keittiön mittari siirretään ylös ja keittiöön tulee tällainen hieno sääasema. Sanoin että liian kallis ja sillä ei tee mitään ja jatketaan matkaa. Seuraavaksi pysähdyin katsomaan niitä verhoja, kun siinä oli suuri -20 % kyltti. Siinä Isäntä katseli ja totesi, että on verho kalliimpi kun se sääasema, että kai siihen nyt voi laittaa minkä tahansa rievun ikkunan päälle. Tuiman katseen saattelemana Isäntä lähti siunauksen saaneena vaihtamaan sitä lämpöMITTARIA sääASEMAAN.

Nyt meillä on sääasema ja vain toinen niistä alennusverhoista. Ja yksi Isäntä, joka nyt parhaillaan yrittää asentaa verhotankoa keittiön seinään. Ihmettelyistä päätellen se seinä ei ole kipsilevyä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti