perjantai 17. lokakuuta 2014

Kärpäsestä härkänen

Kaikki varmaan tietää sen tunteen, kun kärpäsestä tulee härkänen. Tai vaihtoehtoisesti olen jotenkin todella poikkeuksellinen. Tänään kesken päivän oli käännekohta.

Aamu meni tavallisesti, tasapaksusti töitä tehdessä. Hieman ehkä jopa normaalia tylsempi päivä. Neljän aikaan meinasi tulla kiire lähteä töistä ja siirtyä näytteenottoharrastukseen. Ehdin kuitenkin hyvin, kunnes...

Nyt kun olen tehnyt näitä iltakeikkoja, olen ajanut auton parkkihalliin. Tänään kuitenkin parkkihallin ulkopuolella olevan ilmoitustaulun mukaan se on täynnä. Mitä ihmettä!? No, hallin ahtauden vuoksi en viitsinyt turhaan lähteä ajamaan sinne, koska jos se tosiaan on täynnä, poistuminen voi olla hieman tuskallista, eikä kauheasti ollut aikaa tuhlattavaksi. Kadunvarteen avautui vapaa parkkipaikka! Siihen!!

Saatuani auton parkkiin, aloin katselemaan ympärilleni, että missäköhän on kyltti, josta nään kauanko paikka on maksullinen. Kävelin noin 100 metrin päähän huomatakseni, että kyltti olikin puolessa välissä matkaa. Paikka on maksullinen klo 18.00 asti. Okei. Otin lompakon autosta ja kävelin maksumaatille. Saatuani kaikki kolikkoni automaattiin, parkkiaika näytti 17.50. Vi**u. Nyt oli pakko jo kiirehtiä vaihtamaan vaatteet ja töihin! Lappu tuulilasille ja vaatteiden vaihdon kautta yläkertaan. Matkalla kurkkasin parkkihalliin, joka oli lähes tyhjä.

Päästyäni ylös aloin miettimään järkevästi vaihtoehtoja, joita minulla oli. Olisin toki voinut laittaa easy parkin päälle, tsekata hallin tilanteen ja ajaa sinne tai lisätä kännykästä easy parkiin aikaa. Sen sijaan tuhlasin kaikki käteiseni (4e) siihen hemmetin kojeeseen ja joko jännitän saanko sakkoja tai käyn siirtämässä auton juuri ennen kuutta. Kävin siirtämässä auton ennen kuutta ja ajoin sen parkkihalliin.

Kuitenkin palaan ajassa takaisin siihen, kun pääsin sinne yläkertaan. Koitin soittaa Isännälle koko matkan ja vielä kun pääsin perillekin, mutta turhaan. Otin välissä yhden asiakkaan. Noh, olin hanskat kädessä valmiina ottaman nielunäytettä, kun näytteenottotikkuja ei ollut missään. Pe*kele. Hain tikun huoneen ulkopuolelta ja otin näytteen. Olin ottamassa verinäytettä, kun huomasin, ettei haavateippiä ollut missään. Kele taas! Kun olin laittamassa neulaa riskijäteastiaan, se ei yksinkertaisesti vaan irronnut siitä adapterista. Jouduin senkin kanssa säätämään. Siinä se päivä sitten oli. Pilalla.

Seuraavaksi sain Isännän kiinni ja hermostuin sillekin jostain pikkujutusta, minkä otin kettuiluna, eikä ilmeisesti ollut. Seuraavaksi mielen valtasi kissat, jotka joutuisivat pitkän viikonlopun olemaan keskenään kotona. Harmitti niidenkin puolesta ja aloin lukemaan kissahoitoloista, jos ne vaikka veisi jonnekin sellaseen. No hetken lueskelun jälkeen tulin siihen tulokseen, että ei. Noin sosiaalisiksi ja uteliaiksi kavereiksi taitaa olla paras jättää ne keskenään kotiin, jossa saavat juoksennella ihan vapaasti jos juoksuttaa. Ihan sama se sitten on, jos joku käy siinä häkillä jonkun ruokakupin kerran tiputtamassa, ei siitä niille niin kauheasti seuraa ole. Silti harmittaa niiden puolesta.

Jäävuoren huippuna oli vielä se, että koko ilta oli todella rauhallinen. Kuten aina rauhallisen illan päätteeksi, joku aina keksii jotain niin, että ilta venähtää. No niin tänäänkin! 20.10 soitettiin, että olisi tulossa vielä yksi näyte. Tämä näyte piti lähettää vielä illalla Tyksiin, koska se on tutkittava mahdollisimman pian. Hienoa. Siinä sitten järjestelemään papereita (ilman potilaan henkilötunnusta vielä) ja tekemään lähetettä (ilman varsinaista lähetettä). Vihdoin näyte saapui, ilman lähetettä. Lääkäri soitti, ettei saa lähetettä koneelle kun kello oli 20.20. Lupasin tehdä lähetteen ja sain vihdoin soitettu taksin. Menin ulos odottamaan taksia ja kun vihdoin sain näytteen taksin kyytiin ja olin menossa takaisin sisälle, en päässyt niistä liukuovista sisään. Vartija oli siis jo sulkenut ne ovet. Olihan minulla avaimet taskussa, eikä sinne sivuovellekaan ollut pitkä matka, mutta kyllä se aika ansioikkaasti piirsi sen pisteen sinne vitutti-sanan viimeisen kirjaimen päälle.

Kotimatkalla laitoin Isännälle viestin "Tuu ulos 2 min" ja lähetin perään vielä "tuo olut". Pihalle päästyäni lähdettiin suorilta jaloin Isännän työpaikalle siivoamaan ja pesemään rakasta Jubsua, jolla saattaa olla huomenna edessä viimeinen reissu meidän autona. Rakas Jubsu! Isäntä oli ilmeisesti päivällä tapahtuneesta luuri korvaan -tilanteesta päätellyt, että kiukkuinen akka on tulossa kotiin ja oli kuulkaa (piirtäkää kaikki ISO rasti seinään) IMUROINUT kotona! Ihmetteli sitä oikein itsekin. Lämmitti kyllä kovasti mieltä!

Näin tänään kärpäsestä tuli aina härkänen.

Huominen alkaa aamulla suhteellisen aikaisin matkalla Vaasaan katsomaan autoa. 4h sinne, 4h takasin ja illalla on the boat ja testaamaan Baltic Princessin buffet! Härkäsestä tulee nälkänen!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti