Note to self

Unohdin tänään kännykän kotiin.

Note to self: Älä koskaan enää unohda kännykkää kotiin.
Note to self 2: Jos kuitenkin unohdat sen kotiin, palaa hakemaan se, vaikka myöhästyisitkin töistä.
Note to self 3: Ellet kuitenkaan palaa hakemaan sitä, älä ikinä suunnittele sille päivälle mitään ylimääräistä, mene vain töistä suoraan kotiin.

Oli ihan mielenkiintoinen päivä. Kävin töiden jälkeen hoitamassa kaupungissa yhden asian. Sovin facebookin kautta töistä käsin Isännän kanssa, että tapaamme Isännän työpaikan edessä 16.10. Olin jumissa ruuhkassa, seisoin siis käytännössä paikallani voimatta tehdä mitään. "Voisin soittaa Isännälle", ajattelin. Niin, eihän sitä puhelinta ole mukana. Olin aivan varma, että Isäntä odottaa ja palelee pihalla luullen, että minulle on tapahtunut jotain. Ja minä istuin ruuhkassa.

Miten tämä on mennyt tähän, että kun se puhelin oikeasti jää kotiin, on koko päivän ihan hukassa!? Monta kertaa tuli töissäkin mieleen jotain Isännälle kerrottavaa tai ilmoitettavaa, mutta eihän minulla ollut sitä puhelinta. Juuri tänään, kun minä olin tavoittelemattomissa puhelin kotona, oli minulle tullut tekstiviestinä muistutus huomisesta hammaslääkäristä, liittymä oli vaihtunut ja siskoni oli yrittänyt tavoitella minua, kun toi koiransa meille hoitoon. Kaikki juuri sinä päivänä, kun se kännykkä oli kotona.

Noh, loppu hyvin, kaikki hyvin. Uusi auto on nyt Liedossa, siihen asennetaan lohkolämppäri ja sisätilapistoke (<3), siskon auto on väliaikaisena kulkuvälineenä, yksi koira on meillä hoidossa, Mindy piilottelee verhon takana, Isännän uusi Oneplus One -puhelin tuli (koska Jolla on ihan paska) ja ollaan lähdössä koiran kanssa iltalenkille.

Muistakaa kaikki huomenna ottaa kännykät mukaan. Ja pitäkää peukkuja, huomenna on purentavika-hammaslääkäri.

Mindy piilossa. "ei kukaan nää".

Hoitokamu. Se on kaveri parhaimmillaan keittiössä.