Lunta tulvillaan, on raikas talvisää

Käytiin tutustumassa paikallisiin maisemiin hevostelun merkeissä. Se oli etukäteen sovittu juttu ja käytiin siskoni ja äidin kanssa suomenhevosvaelluksella. Koska Lili, valmistautuminen piti aloittaa hyvissä ajoin. Pumppasin maitoa jemmaan varmuuden vuoksi, mutta henkinen valmistautuminen oli aika hirveää.

En ole ennen ollut juuri Lilistä erossa. Eikä Lili ole saanut koskaan maitoa pullosta. Monta päivää etukäteen huolestutti, miten kaikki tulee menemään. Onneksi Isäntä oli niin ihana, että oli tyynen rauhallinen ja huoleton ja vannotti, että hyvin he pärjäävät. Syötin Lilin viimehetkellä ennen lähtöä, Isäntä laittoi Lilin vaunuihin unille ja lähti ulkoilemaan.

Heppastelu oli hauskaa! Viime kerrastakin on jo tovi, mutta silti oli hassua kun hevoset oli laitettu valmiiksi, ne tuotiin meille ulos ja ne oltaisiin viety takaisin talliinkin, mutta sanottiin että voidaan itse sentään ne laittaa takaisin karsinoihin. Ei tarvinnut kun hypätä selkään ja pysyä siellä sen reissun ajan.

"Iida"

Lumimaisemia

Itse ratsastus oli kyllä kivaa, mutta olisi kyllä ollut ihan todella paljon rentouttavampaa, ellei olisi jatkuvasti murehtinut miten Isännällä ja Lilillä menee. Vaikka toki luotan Isäntään, on se silti kammottava tunne olla kaukana vauvasta. "Jos kuitenkin" ja "mitä jos" vaan pyöri mielessä ja rentoutuminen oli hankalaa. Maisemat olivat kyllä ihan käsittämättömän hienot ja kyllähän niistä osasin kuitenkin nauttia.

Reissun jälkeen kun palattiin takaisin mökille reilut 2 tuntia lähdön jälkeen, Lili vielä nukkui. Siitä kohta kun hän heräsi, hän pääsi heti syömään täysin tietämättömänä äitinsä seikkailusta. Pitäisi sitä pulloruokintaa nyt testata kyllä kun sitä maitoa valmiina olisi, mutta sitä ei tiedä, riittääkö tämän äidin psyyke. Miten se voi olla niin suuri kynnys, joku pullo! Ihan kun sillä myöhemmin olisi sitten yhtään mitään merkitystä mistä lapsi on vauvana maitonsa saanut.

Näin käymme joulun viettohon

Arvakkas misä mää ole!?

Täällä on lunta ja aurinko ei nouse lainkaan!

Perjantaina ajeltiin Lilin kanssa Raumalle, lauantaina vietiin kissat Laitilaan ja ajettiin Eurajoen kautta kotiin ja tänään lennettiin tänne! Saariselälle!

Lilillä paloi lauantaina loppumatkasta kiinni autossa istumisen kanssa. Raukka parka oli niin paljon joutunut jo autossa matkustamaan, että varmaan paikatkin oli jo puutuneet, vaikka yritettiin taukojakin pitää niin, että Lili pääsee kuitenkin kunnolla jäseniään oikomaan matkalla. Mieltä kuitenkin hiukan lohdutti iPad, jolta Lili  Forssa-Vantaa välin katseli elokuvaa. On se aikamoista kun 3 kuukauden ikäistä jo lohduttaa automatkalla Mauri Kunnaksen Joulupukki ja noitarumpu. Kaikkein parasta viihdettä on kuitenkin jääkiekko, mutta sitä ei sattunut juuri sillä hetkellä helposti löytymään.

Päästiin kuitenkin turvallisesti Vantaalle ja saatiin tavarat pakattua. Lili nukahti kivasti puoli yhden maissa, minä tunti sen jälkeen ja herätys oli kolmelta. Minä heräsin aika tarkalleen tunti nukahtamisen jälkeen, eikä uni enää tullut. Neljän aikaan suunnattiin lentokentälle ja ennen kahdeksaa oltiin jo Ivalossa.

Lento meni Lilin kanssa hyvin! Lili oli lentokentällä ollessamme hereillä ja nukahti lentokoneessa rinnalle nousun aikana. Tarkoitus oli imettää nousun ajan, mutta Lilin nälän vuoksi jouduin aloittamaan hieman aiemmin. Hyvin kuitenkin meni, eikä Lili meinannut lennon aikana mitään, nukkui vaan hyvin.

Täällä on ihanaa! Lämpöinen tunnelma ja luminen maisema, mitä voi enempää enää toivoa? Jos koittaisi ottaa pienet torkut vielä ennen iltaa, onhan sitä viimeyönä nukuttu huimat 60 minuuttia!

Lähtölaskenta alkaa

Tiedättekö, meidän joulu on ihan kohta! Lähtölaskenta alkaa siis tänään! Isäntä lähti aamulla työreissulle Ouluun ja minä ja Lili lähdetään huomenna Raumalle kissojen kanssa. Suunnitelmana siis on, että ajetaan perjantaina Raumalle, lauantaina haetaan isovanhemmat kyytiin, viedään kissat Laitilaan hoitoon ja ajetaan takaisin Vantaalle. Sunnuntaina aamulla ennen kukonlaulua suunnataan lentokentälle, josta koneen nokka osoittaa kohti Ivaloa ja Saariselkää. Siellä meidän joulu on! Takaisin tullaan vasta 28. päivä!

Olen ihan tosi innoissani! Olen aina halunnut viettää joulun pohjoisessa, siellä missä on kunnolla lunta ja ihana ihana talvi ja oikea pimeä tunnelma! Tämä joulu vietetään isossa porukassa äidin ja tämän puolison, sisarieni, sisarpuolieni ja isovanhempieni kanssa. Meillä on toista viikkoa ollut jo yksi matkalaukku pakattuna ja lista valmis lopuista pakattavista tavaroista. Vaunuille ja turvakaukalolle ollaan lentoa varten varattu airshells:ltä suojakotelot, turvakaukalon lämpöpussi on vaihdettu sopivaan, Lilille on ostettu talvipipo, toppavaatteet on pakattuna ja matkaa varten on hommattu Kumja kantopaneeli vetoketjuadaptereineen.

Tänään käytiin Lilin kanssa Jumbossa ostoksilla hakemassa viime hetken hankintoja. Tuollaisen vauvan pukeminen ulos on jo itsessään hankalaa, mutta juuri kun on tottunut pukemaan sitä ulos täällä nollakeleissä niin ollaan lähdössä jonnekin, jossa onkin yhtäkkiä 10 astetta pakkasen puolella. Konsultoin jo äitiäni, jonka mukaan äitiyspakkauksen villa-aluspuku, vanupuku ja toppapuku riittävät hyvin sinne pakkaskeleille. Olen edelleen kahden vaiheilla, että ottaisinko kaksi toppapukua. Tuskin niitä kuitenkaan päällekkäin puetaan. Jos kuitenkin otan vielä lampaantaljan, äitiyspakkauksen makuupussin ja viltin, niin eiköhän sillä pärjättäisi jo kovemmillakin pakkasilla. Talvipipo oli kuitenkin pakko vielä ostaa, joten muun muassa se löytyi vielä tänään Jumbosta.

Kuvanlaatu on erittäin surkea, mutta tämä on Isännälle lähetetty kuva
ennen kun pipo meni pesukoneeseen. Nyt se on märkä. Ja oli muuten ainut
pipo mikä löytyi oikean kokoisena ja mikä ei ollut vaalean sininen.

Nyt kaiken pitäisi olla viittä vaille valmista. Joulu on hei ihan kohta!!

3kk rokotus

Lili sai tänään 3kk rokotteet. Neuvola oli aamulla yhdeksältä, eli Lili olisi normaalisti nukkunut yöunia vielä siihen aikaan. Rota annettiin suun kautta ja se meni hyvin, mutta pienokainen loukkaantui verisesti kun pistettiin rokotteet. Ensin toinen ja heti kun itku helpotti, pistettiin toinen. Sitten itkettiin reilu vartti niin, ettei ihan heti meinattu rauhoittua. Ei ole Lili tosiaan ennen mistään niin kovasti itkenyt, ellei niitä kipuitkuja lasketa. Kun vihdoin rauhotuttiin ja päästiin hyvillä mielin lähtemään, jatkettiin matkaa keskustaan Lilin nukkuessa vaunuissa.

Pyörittiin keskustassa Lilin kummitädin kanssa, jossain kohtaa Lili heräsi ja söi ja jatkoi kohta uniaan. Nukahtaminen oli pikkasen työn takana, sillä jostain syystä se ei oikeen meinannut tulla. Pitkän aikaa Lili melkein nukahti ja sitten alkoi itkuttamaan. Lopulta uni kuitenkin voitti.

Yhden jäljissä tultiin takaisin ja mentiin sukuloimaan vajaan kilometrin päähän kotoa. Siellä Lili heräsi uniltaan ja alkoi hieman känisemään. Käninä vaihtui hiljalleen itkuksi ja lopulta aivan väsynyt ja kipeä Lili-raukka meinasi nukahtaa, mutta alkoi aina heti itkemään kipuaan. Pieni potilas oli niin raasu ja oltiin vielä kylässä ja keinot pienen olon helpottamiseen hyvin vähissä. Kun ruoka oli pöydässä, emäntä ehdotti ottavansa Lilin kunnes saan syötyä. Olin aivan varma, etten pystyisi syömään raasun huutaessa kipujaan vieressä, joten ojensin itkevän vauvan kummitädilleen ja juoksin kotiin hakemaan Panadolia. Päästyäni takaisin kovin hikisenä ja hengästyneenä annoin pikaisesti nestemäistä Panadolia Lilille. Hetken päästä hän nukahti.

Noin puolentunnin unien jälkeen pieni alkoi heräilemään. Herättyään kunnolla Lili oli taas ihana oma itsensä. Uskoisin särkylääkkeen vaikutuksen jo loppuneen ja tyttö on edelleen oma itsensä. Ehkä hieman on nukkunut normaalia enemmän, mutta ei enää itketä. Toivon todella, että rokotteiden vaikutus olisi nyt kärsitty, eikä mitään kuumetta tai kipuja enään tulisi.

Iskän sylissä on kiva katsoa jääkiekkoa.

Mites muuten neuvolassa? Lili painaa nyt 6760g ja on 62cm pitkä. Hyvin on siis tyttö kasvanut, kun kuukaudessa on tullut yli kilo painoa! Äidin haba kasvaa kovin vauhdilla. Saatiin ohjeistukset kiinteiden aloittamiseen sikäli mikäli meinataan ennen seuraavaa neuvolaa (5kk) ne aloittaa. Neuvolatäti myöskin kyseli, kauanko ajattelin imettää. Ajattelin imettää niin kauan, kun Lili rintamaidolla pärjää. Kun se ei enää riitä, aloitetaan varmaan kiinteitä maistelemaan.

Kiilautumisvaara

Kävipä tänään niin, että meidän vaunujen runko meni rikki. Se kiilautui hississä oven väliin. Onneksi meillä on kaikki kunnossa!

Oltiin tosiaan tulossa kotiin. Käytiin postissa hakemassa paketti, joka oli aika iso. Koska Lili heräsi kesken matkan, tein niin, että otin Lilin kantoon syliin ja laitoin sen laatikon vaunukoppaan. Tultiin kotiin ja mentiin hissiin. Lili oli mulla sylissä ja ahtauduttiin tuttuun tapaan sinne meidän pieneen hissiin.

Meidän hissi on siis vanha ja pieni, sellainen "kiilautumisvaara-hissi", jossa se ovenpuoleinen seinä liukuu siinä hissin liikkuessa. Painoin nappia ja hissi lähti nousemaan. Hissin noustessa vaunujen aisa nappasi kiinni hissin oven yläreunaan, hissi pysähtyi, yritti muutamaan otteeseen ylöspäin ja jumittui kerrosten puoleen väliin. Soitin hissipäivystysnumeroon, että jumissa ollaan.

Kaikkein kamalin hetki oli se, kun kuului rusahdus ja hissi lähti yhtäkkiä liikkeelle. Vaunujen aisa antoi periksi, vaunujen jouset olivat rikkoutuneet ja runko oli mäsänä. Hissin vihdoin vapauduttua painoin hissin alas, jolloin saatiin kamat hissistä ulos ja arvioitiin lopulliset vahingot.

Hemmetti, mikä fiilis! Pää on ollut loppuillan jokseenkin täysin tyhjä ja ajatus ei kulje kunnolla. Meinattiin tehdä vahinkoilmoitus vakuutusyhtiöön, mutta täytyy huomenna ensin käydä arvioimassa onko nuo korjattavissa.

Luojan kiitos Lilille ei käynyt kuinkaan!

Se nauru!

Oltiin eilen Isännän kanssa menossa anoppilassa saunaan, kun anoppi lupasi katsoa Liliä sen aikaa kun me saunotaan. Päätettiin kuitenkin ennen saunomista laittaa Lili kylpyyn, sillä anoppilasta löytyy kivasti vauvan amme. Lili polskutteli innoissaan siellä ammeessa kun häntä kannattelin. Isäntä oli siinä vieressä ja piti kättä Lilin pään takana ammeen reunassa, ettei pikkanen kolauta kalloaan siihen reunaan kun niin kovasti välillä potkaisi vauhtia ammeen toisesta reunasta. Sitten yhtäkkiä: "hihihi". Katsottiin Isännän kanssa toisiamme. Se pikkanen nauroi! Ensimmäistä kertaa! Se nauroi ääneen! Ja oltiin molemmat siinä ihan vieressä! Yhtäaikaa! Oi että, melkeen tippa tuli linssiin! 

Nyt saa Lili kääntyillä ja nousta seisomaan ja tehdä vaikka mitä toisen seurassa, me todistettiin yhdessä se ihan ensimmäinen, maailman ihanin nauru!

Tonttu yössä

Lähdettiin eilen hyvissä ajoin Raumalle, jotta ehditään tonttujen yöhön. Isäntä tuli puolenpäivän jäljistä töistä kotiin ja lähdettiin ajamaan. Lili ehti hetkeksi torkahtaa ennen lähtöä ja epäilen että tästä syystä se hillui hereillä puolet matkasta. Kaikki meni kuitenkin hyvin, kunhan häntä jaksoi viihdyttää. Rockabyebaby-biisit spotifystä on myös ihana tuossa vauvan viihdyttämisessä.

Tonttujen yö on siis sellainen tapahtuma Raumalla, jossa kaupungilla on vähän jotain ohjelmaa ja Vanhan Rauman kaupat on auki yhdeksään. Tämä voi joistakin tuntua todella kummalliselta, onhan kaupat nyt yleensäkin auki yhdeksään. Noh, ei kuitenkaan Raumalla. Paitsi tonttujen yönä ja parina muuna erikoispäivänä vuodessa. Täällä kaupat menee kiinni siinä kahden ja neljän välissä. Ja selvennykseksi vielä, että ei tosiaan lähdetty Vantaalta Raumalle shoppailemaan, vaan kaupungille pyörimään ja näkemään tuttuja.

Vaikka sää oli hyvä, tosin hieman kylmä, ei tonttujen yöllä ollut paljoa tarjottavaa. Illan paras juttu taisi olla Karin ja kakrujen lauluesitys ja ostin sitten raumangiälisen joululaululevynkin, jota voidaan sitten Saariselällä jouluna kuulostella. Lähdettiin pois jo ennen ilotulitusta kun osa porukasta jäätyi melkeen pystyyn. Ostoksia tehtiin sen CD:n, glögin ja yhden kortin verran. Vähän tuli tuttuja nähty, mutta Lilikin oli niin paksusti topattu vaunuihin, ettei sitäkään juuri näytelty. Ehkä ensivuonna uusiksi lämpimämmin vaattein. Ja taaperon kanssa (hui olkoon mikä ajatus!)

Tänään käytiin tonttuostoksilla anopin kanssa Savipaja Keramellissa. Siellä on kyllä koristetta ja tonttua jos jonkinlaista. Löytyi sieltä ihana enkeli ja tonttu, jotka tulee varmaan lahjapaketissa kotiin. Siellä oli myös aivan ihania keraamisia kärpässienikoristeita, joita tuossa nettisivujen etusivullakin näkyy. Kannattaa ainakin joskus katsomassa käydä ohikulkiessa.

Savipaja Keramellin tekeleitä

Nyt, tonttushoppailun, serkun valmistujaiskekkerien ja yhden kyläilyn jälkeen Lilikin on vihdoin saatu rauhassa unille. Kuka nyt malttaisi nukkua kun ympärillä on niin paljon ihailevia kasvoja ja kaikkea seurattavaa, joten päiväunet on jäänyt tytöllä aika vähäiseksi. Itse taidan ottaa käsityön käteen ja koittaa saada jotain aikaiseksi siltä saralta. Nyt viimeaikoina olen siihenkin touhuun taas innostunut.