Kevään nollahetki

Tänään oli perhe- ja jäämistöoikeuden tentti ja sen kunniaksi päätin korkata oluen ja kirjoitella blogia. Kyseessä oli lakikirjatentti ja tenttiä tehdessä vierähti neljä tuntia. Tulokset tulee kuukauden päästä, joten niitäkään ei voi vielä murehtia. Huomenna alkaa työoikeus ja kansainvälinen oikeus, joten ei tässä kauheasti ehdi juurillaan levätä. Mutta jos nyt tuo yksi olut ja yksi ilta ilman kirjaa...

Me oltiin onnettomuudessa viikko sitten. Ajettiin (minä ajoin) ykköstietä Raumalle päin ja Paimion kohdalla oli onnettomuus, joka seisautti liikenteen. Siihen autoletkan jatkoksi jarruttaessani (en edes mitenkään äkillisesti) takana tuleva töräytti perään. Kuten eräs opiskelukaverini totesi: "No eihän se sitten ollu sun vika." Ei, eihän se ollut, vaikka se oli toki hyvä oletus!

Selvisimme vammoitta, mutta auto menee loppukuusta korjaukseen. Korjaus kestää ainakin kaksi viikkoa. Takapuskuri painui sisään ja takaluukku vähän vääntyi. Kyllä sillä vielä ajaa, eikä takaluukkukaan enempiä oireile. Käytiin Tyksissä päivystyksessä tilanteen jälkeen tarkistuttamassa Lili varmuuden vuoksi. Lili oli kunnossa, mutta äidillä meinasi hermo pettää lopullisesti. Mentiin sinne tosiaan kolarista, odotettiin yli kaksi tuntia ja muun muassa ihottumalapsi pääsi sisään puolen tunnin odottelun jälkeen ja meidän ohi. Tämä siksi, koska me olimme "traumalistalla", jossa oli "vähän ruuhkaa". Ei siinä muuta, mutta kun noin 12 vuotias poika puheli vieressä, että "ei mun korvaan edes satu enää! Äiti ei satu enää lainkaan!" ja he pääsivät lääkärille noin vartin odottelun jälkeen, meidän rauhoitellessa nukkumaanmenoajan räikeästi ohittanutta yksivuotiasta, alkoi vähän epäilyttää, että millä perusteella siellä potilaat priorisoidaan. Onneksi kuitenkin lopulta päästiin lääkärille. Mitään neurologisia oireita ei ollut ja ainakin oltiin siinä hyvän aikaa seurattu Lilin liikkumista ja toimintaa, jossa emme havainneet poikkeavuuksia. Jos nyt jotain muutakin positiivista pitää keksiä, niin olisi voinut käydä pahemminkin!

Kevät on tulossa ja Lilin päiväkotipukeutuminen mietityttää. Vieläkö toppahaalari, milloin viedään sinne välikausipuku? Kurahanskat ostettiin tänään, vielä vuoriton sadetakki pitäisi hommata. Saappaat onneksi löytyy ja kengätkin on jo valmiiksi hommattu. Miten se voi olla niin vaikeaa aina arvioida, miten se pikkuneiti tarkenee ja ylipäätään tarkeneeko se?! Tosin tänään Isäntä haki hänet päiväkodista ja kotiin tullessaan riisui Lililtä sukkahousut, plyysihousut, toiset plyysihousut, college-housut, villahaalarin ja toppapuvun. Ei neiti kuulemma meinannut pystyä kävelemään vastaan, mutta onko ihmekään kun toppahaalarin ja villapuvun alla on peräti neljät paksut housut. Että ei ne taida aina siellä päiväkodissakaan olla ihan perillä näistä pukeutumisohjeista.

Kiilautumisvaara

Kävipä tänään niin, että meidän vaunujen runko meni rikki. Se kiilautui hississä oven väliin. Onneksi meillä on kaikki kunnossa!

Oltiin tosiaan tulossa kotiin. Käytiin postissa hakemassa paketti, joka oli aika iso. Koska Lili heräsi kesken matkan, tein niin, että otin Lilin kantoon syliin ja laitoin sen laatikon vaunukoppaan. Tultiin kotiin ja mentiin hissiin. Lili oli mulla sylissä ja ahtauduttiin tuttuun tapaan sinne meidän pieneen hissiin.

Meidän hissi on siis vanha ja pieni, sellainen "kiilautumisvaara-hissi", jossa se ovenpuoleinen seinä liukuu siinä hissin liikkuessa. Painoin nappia ja hissi lähti nousemaan. Hissin noustessa vaunujen aisa nappasi kiinni hissin oven yläreunaan, hissi pysähtyi, yritti muutamaan otteeseen ylöspäin ja jumittui kerrosten puoleen väliin. Soitin hissipäivystysnumeroon, että jumissa ollaan.

Kaikkein kamalin hetki oli se, kun kuului rusahdus ja hissi lähti yhtäkkiä liikkeelle. Vaunujen aisa antoi periksi, vaunujen jouset olivat rikkoutuneet ja runko oli mäsänä. Hissin vihdoin vapauduttua painoin hissin alas, jolloin saatiin kamat hissistä ulos ja arvioitiin lopulliset vahingot.

Hemmetti, mikä fiilis! Pää on ollut loppuillan jokseenkin täysin tyhjä ja ajatus ei kulje kunnolla. Meinattiin tehdä vahinkoilmoitus vakuutusyhtiöön, mutta täytyy huomenna ensin käydä arvioimassa onko nuo korjattavissa.

Luojan kiitos Lilille ei käynyt kuinkaan!