Mikä on asianajaja?

Tämä sopii niin passelisti tämän päivän aiheeksi, sillä tuossa seitsemän maissa tulin kotiin asianajajaliiton opiskelijaillasta. Tämä kirjoitus on lähinnä harhaluulojen oikaisemiseksi, sillä todella monella, siis toooodella monella on sellainen käsitys, että nyt kun olen oikeustieteellisessä, minusta tulee asianajaja. Sairaanmoisen väärän tiedon korjaamis-neuroosini vuoksi minun on myös aina pakko korjata asia, joten ehkä se auttaa, jos näpyttelen sen tänne! Ehkäpä minusta joskus tulee asianajaja, mutta ei. Oikeustieteellinen ei kouluta minua asianajajaksi, vaan minusta tulee juristi. Oikeustieteellinen koulutus on kuitenkin edellytys asianajajille.

Mikä sitten on asianajaja? Asianajaja on käytännössä juristi, joka toimii aina päämiehensä etua ajatellen. Pelkästään juristin koulutuksella ei voi toimia asianajajana, vaan on suoritettava asianajajan tutkinto. Asianajajan tutkinnon voi suorittaa Asianajajaliiton kautta ja se maksaa 1500 euroa jos sen läpäisee ensimmäisellä. Tutkinnon lisäksi vaaditaan työkokemusta asianajotoiminnasta 4 vuoden ajalta. Asianajotoimistossa voi siis olla töissä, mutta ei voi toimia asianajajana, eikä täten saa käyttää nimikettä "asianajaja". Asianajotoiminta on valvottua toimintaa ja sitä valvoo itsenäinen Valvontalautakunta. 

Asianajajaliitto nimestään huolimatta ei ole ammattiliitto tai vastaava, vaan julkinen yhteisö, jonka lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Tutkintoon sisältyy kolme osaa, joiden suoritukset eivät vanhene, joten ajallisesti ne voi suorittaa milloin tahansa, aikaisintaan kuitenkin vasta, kun oikeusnotaarin paperit on kädessä. Tutkintoon kuuluu melkoisen vaativa tentti, eettinen osa ja oikeudenkäyntiosa. Vaadittavaa työkokemusta ei voi suorittaa opintojen aikana.

Eli siis tiivistetysti: juristi ei ole automaattisesti asianajaja, vaikka monet juristit suorittavatkin asianajajan tutkinnon. Asianajaja on kuitenkin käytännössä poikkeuksetta juristi.