1. Sokerin välttäminen.
Tutkimusten mukaan keinotekoiset makeutusaineet saattavat johtaa metaboliseen oireyhtymään ja heikentyneeseen sokerinsietoon. Tämän lisäksi keinotekoiset makeutusaineet muuttavat suoliston mikrobistoa ja mikrobien toimintaa saattaen olla syy diabeteksen ja ylipainoisuuden lisääntymiseen.
Tuskin se Hermesetas silloin tällöin tappaa, mutta kyllä sitä sokerin täydellistä poisjättöä kuitenkin harkitsisin kahdesti. Itseasiassa harkitsisin kahdesti kaiken niin sanotusti luonnollisen korvaamista laboratoriotuotteilla.
2. Rasvan välttäminen
Toki kovien rasvojen korvaaminen pehmeillä on edelleenkin kannattavaa ja suositeltua, mutta rasvojen korvaaminen sokereilla ja hiilihydraateilla ei niinkään. Artikkelin mukaan rasvaton ja sokeriton jugurttihan ei maistu miltään. Ja tottahan se on. Useimmiten rasvan välttäminen johtaa pidemmälle jalostetun tärkkelyksen ja lisätyn sokerin syleilyyn. Ravintosuositukset ovat osittain jo kääntyneetkin rasvaa suosivaan suuntaa.
3. Hyi! Natriumglutamaattia!
Uusien tutkimusten mukaan tämä Isännän kovasti suosima "aromisuola" ei ehkä kuitenkaan ole se syövän ja muiden tappavien tautien lähde. Muistan alkuaikoina kun Isäntä laittoi överipaljon "aromisuolaa" kanamunan päälle, katsoi minun hämmästynyttä katsettani ja totesi kyllästyneenä: "Kyllä! Natriumglutamaattia!" Tokihan meilläkin oli kyseistä maustetta kotona käytetty ja enemmänkin minua hämmensi mausteen määrä kuin itse mauste, mutta päättelin Isännän joskus kuulleen kuittausta natriumglutamaatin suosiosta. Isännälle terveiset työreissulle Vaasaan, ei se ole niin paha!
Natriumglutamaatin karttaminen on aiheuttanut suolan vähentämisen tinkimistä. Toisin sanoen siis: ei natriumglutamaatille, kyllä suolalle! Lisätty natriumglutamaatti mahdollistaa suolan vähentämisen jopa 30-40 %! Suola taas on tunnetusti yhteydessä korkeaan verenpaineeseen ja aivohalvauksiin. Artikkelin mukaan natriumglutamaattia on tutkittu 100 vuotta, ja tutkimusten mukaan sen ainoa haitta on joillekin ihmisille aiheutuvat allergiset reaktiot. Natriumglutamaattia on myös luonnostaan sienissä, juustoissa ja tomaateissa. Kukaan koskaan varotellut syömästä liikaa sieniä?
4. Kammottavat E-koodit
Tutkimusten mukaan usein E-koodeilla ruokiin saadaan makua ilman rasvaa, sokeria ja suolaa, jotka oikeasti liiallisena ovat haitallisia. Artikkelin mukaan Helsingin Sanomien haastattelussa Marina Heinonen (ravinnon turvallisuuden professori) sanoo mielummin syövänsä "vähärasvaisen jugurtin, jossa täyteläisyys on saavutettu sakeuttamisaineella, kuin rasvaista mutta E-kooditonta jugurttia." Artikkeli antaa esimerkkinä myös jäätelöön kuohkeutta antavan lesitiinin, jota on kananmunankeltuaisessa. Jäätelöstä saadaan kuitenkin sydänystävällisempää, kun siihen lisätään koko keltuaisen sijaan pelkkä lesitiini.
5. Pastöroimattoman maidon puolesta!
Raakamaidon suosio on etenkin nykysuomen hippiväestössä lisääntynyt. Raakamaito on monen mielestä parempi, sillä siinä on myös hyödyllisiä bakteereja jäljellä. En tiedä ketä asiasta oikeasti on tätä mieltä, sillä samassa tuotteessa asustaa myös Isännän opinnäytetyön osa-aihe, nimittäin Listeria monocytogenes. Toki tiedän myös pastöroinnin aiheuttavan maitoon muutakin kun pelkän bakteerinpoiston ja tästä syystä jotkut maitoallergikot allergiastaan huolimatta voivatkin juoda sitä raakamaitoa.
Artikkelin mukaan alkuvuodesta (2014) raakamaito aiheutti laajan suolistotulehdusepidemian pääkaupunkiseudulla ja Itä-uudellamaalla, joten olkaa sen raakamaidon hygienian kanssa erityisen tarkkoja! Ja ei raskaana oleville, juurikin tuon Listerian vuoksi!
6. Ei dioksiineille!
Terveydelle haitallisia dioksiineja ja pcb-yhdisteitä on etenkin Pohjanlahdesta ja Suomenlahdesta pyydetyssä lohessa, taimenessa ja silakassa. Toisaalta kala usein korvataan hyvien ravitsemuksellisten ominaisuuksiensa sijaan tyydyttyneitä rasvoja sisältävillä eläinrasvoilla. Puntarissa siis painaa dioksiini ja jatkuvat tyydyttyneet eläinrasvat. Joskus niitä dioksiineja ilmeisimmin ei kannata pelätä.
Artikkelin mukaan ammattikalastajat ja innokkaat kalaharrastajat, jotka syövät pyytämäänsä kalaa säänöllisesti vähintään kaksi kertaa viikossa ovat Duodecimin mukaan keränneet itseensä huomattavia dioksiinipitoisuuksia ja ovat muuhun väestöön nähden iäkkäitä, mutta terveitä. Myöskin näiden henkilöiden syöpäriskiä on tutkittu, ja he ovat osoittautuneet jopa muuta väestöä terveemmiksi.
Artikkeli oli mielestäni todellä hyvä ja mieltä avartava. Lähinnä pointtina tässä kirjoituksessa on se, että kultainen keskitie on tässäkin harvinaisen hyvä valinta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti