Hyvästi kumppani!

Tänään piti olla hauska päivä! Minun piti viettää laatuaikaa ja viimeistä iltaa hyvän kumppanini kanssa. Ajateltiin mennä elokuviin, syödä rutosti popkornia ja käydä Teerenpelissä nauttimassa olut jos toinenkin.

Suunnitelmasta huolimatta aliarvioisin pipetointinopeuteni ja työn laajuuden pahasti, kun kahden aikaan iltapäivällä aloitin pipetoimaan kahta 384-kuoppalevyä (384 kuoppaa/levy), molemmat kolme kertaa (reagenssit ja näyte). Parin tunnin sijaan se kesti neljä tuntia. Pipetti kädessä. Peukalo krampissa. Selkä jumissa. NELJÄ TUNTIA!

Elokuvateatterin, jättimäisen popkorniannoksen ja Teerenpelin panimon oluen sijaan lähdin töistä kuuden aikaan, etsin ikuisuudelta tuntuvan tovin parkkipaikkaa apteekin edestä saadakseni saippuaa seuraavaa suihkuani varten, odotin rautatien puomien takana vekslaavaa junaa ja saavuin seitsemän tienoilla kotiin. Ensimmäiseksi korkkasin jääkaapista sen kauan odotetun oluen. Leffateatteri saa tänään jäädä. Uusi suunnitelma viimeisen illan osalle on kebab, sauna ja Supernatural.

Kebaba á la Melisa.

 Viimeiseksi tänään tapahtuu hyvän kumppanini viimeinen valelu.

Viimeinen valelu.

Kauan palvellut ystäväni viisaudenhammas poistuu huomenna keskuudestamme. Hän jättää jälkeensä suuren aukon, paljon surua ja ennen kaikkea jännitystä. Olen melko varma, etten selviä huomisesta hengissä. Ottaisin huomenna pienen rentouttavan väkevän ennen toimenpidettä, mutta koska toimenpide tapahtuu Turun toisella puolella aamulla 8:30, taitaa olla parempi, etten herää normaalia aiemmin ainoastaan ryyppäämään aamulla. Kuitenkin autolla sinne pitäisi päästä.

Hampaiden kiristystä ja levottomia unia. Huomiseen!